torstai 14. maaliskuuta 2013

Jännesahan harituslaite ja Akaan Sipilän suku


Akaan Seutu -lehdessä julkaistiin tiistaina 12.3. Jorma Sipilä selvitys jännesahan harituslaitteesta. Jorman tekstistä selviää myös miten harituslaite liittyy Akaan Sipilän sukuun.


Jorma Sipilä

VIIALAN VIILATEHTAAN ERIKOISEMPI VALMISTE

Sattui hiljattain vastaani erikoinen tuote. Varttuneemmat lukijat voivat sen tunteakin, nuoremmille se on varmaan aivan outo. Kyseessä on poka- eli jännesahan harituslaite. Laitteessa on valmistajan, Viialan Viilatehtaan, tuttu merkki. Lisäksi siihen on stanssattu laitteen suunnittelijan, Työtehoseuran, nimi ja kuokkamies-logo. Nämä molemmat erottuvat selvästi lähikuvassa.

Sahan harittaminen on sitä, että hampaita taivutetaan vuorotellen terän oikealle ja vasemmalle puolelle. Haritus vähentää sahattaessa kitkaa, mutta kaikkien hampaiden kallistuskulman on oltava täsmälleen saman, muuten kitka jälleen lisääntyy. Tämän vuoksi tarvitaan tämän tapaisia laitteita.

Viialan Viilatehtaan ja Työtehoseuran yhdistävä tekijä oli isäni, maat. ja metsät. tri, myöhemmin professori, Martti Sipilä (1908 - 1991), joka kotitalo oli Viialan Varrasniemessä. Hän toimi Työtehoseuran toimitusjohtajana vuodesta 1936. Sotien aikana ja niiden jälkeen Työtehoseura tutki ja kehitti mm metsätyökaluja voimakkaasti ja myi tutkimustensa tuloksina laadittuja piirustuksia sekä itse työkaluja. Jatkosodan jälkeen 1940- luvun lopulla ja vielä 1950- luvun alussa Työtehoseura järjesti ympäri maata metsätyökalujen huolto- ja korjauskursseja ammattimetsureille. Kaikkiaan koulutettiin n. 40.000 henkilöä.

Helsingissä asunut mutta viialalaisena itseään koko ikänsä pitänyt isäni on ilmeisesti ollut yhteydessä viilatehtaaseen ja näin on käynnistetty tässä esitellyn harituslaitteen valmistus. Todennäköisesti tämä on tapahtunut 1940- luvun jälkipuoliskolla.

Mainittakoon vielä, että Työtehoseura liittyi Viialaan vielä toisellakin tavalla. Kun Talvisodan jälkeen maassa vallitsi polttoainepula, alettiin suunnitella traktoreihin puukaasuttimia. Työtehoseura oli mukana puukaasuttimien testauksessa ja tammikuussa 1941 valtioneuvosto päätti antaa sille tehtäväksi myös niiden myynnin maanviljelijöille. Maassa oli silloin noin 6.000 traktoria. Työtehoseura valtuutti 80 huoltokorjaamoa eri puolilla maata hoitamaan asennukset ja perusti varastoja toimitusten varmistamiseksi. Eräs tällainen varasto oli isäni kotitalossa Varrasniemen Sipilässä. Toimitukset hoiti Sipilän silloinen isäntä, isäni veli Hannes.



1 kommentti:

Risto kirjoitti...

Hienoa saada kantatilaan liittyvää tietoa. Kiitos Jorma!