Akaan Sipilän sukuseuran tapaaminen Karllundissa

Vuonna 1991 perustetun Akaan Sipilän sukuseuran jäsenet ovat peräisin Viialan Varrasniemessä sijaitsevalta Sipilän tilalta. Seurassa on noin 120 jäsentä. Suvun tärkein vuosittainen tapahtuma on kesällä järjestettävä sukukokous. Tänä kesänä haluttiin kokoontua uuden Akaan kaupungin tuntumassa ja paikaksi valittiin Kylmäkosken Kurisjärven Karllund 12.8.07. Tapahtumaan osallistui 55 sukuseuran jäsentä. Pääosa heistä asuu pääkaupunkiseudulla, Akaassa ja muualla Hämeessä. Osallistujia saapui Hämeenlinnasta, Kärkölästä, Tammelasta, Somerolta, Turusta ja kauimmaiset Savosta. Ennen kokousta sukuseuran edustajat kunnioittivat edesmenneitä suvun jäseniä Toijalan hautausmaalla laskemalla seppeleen sukuhaudalle.


Sukutapaamisen aluksi seuran uusi esimies Kirsti Taattola esittäytyi ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Karllundin isäntä Juha Lauhkonen kertoi tilan historiasta ja toiminnasta. Kokouksen rutiiniasioiden ohessa suunniteltiin sukuseuran tulevaa toimintaa. Tavoitteena on luoda kotisivut internetiiin, aktivoida suvun nuorisoa sukuseuran jäseniksi ja päivittää jäsenrekisteri.

Herkullisen lounaan jälkeen kuultiin Akaan kuulumisia kaunginjohtaja Pauli Ihamäen kertomana.

Kahvin ohessa nautittiin Sommelo-kuorolaisten esityksestä. Kuoron esittämät Hämeen hymni ja Kesäpäivä Kangasalla herkistivät kuulijat. Kokouksen jälkeen jäi aikaa vapaaseen seurusteluun. Lue lisää...

Näin Akaan Sipilän sukuseura käynnistyi

Ensivaiheessa seuran toiminnan käynnistivät Viialan Sipilän isännän, vuonna 1869 syntyneen Kustaa Vasilius Juhonpojan lastenlapset. Liikkeelle lähdettiin verraten rajoitetusta sukukokonaisuudesta, jota varsin pian päätettiin laajentaa. Sukuyhteyden selvittelyn runkona on käytetty Jalmari Finnen Valtionarkistosta vuonna 1933 keräämää Sipilän talon isäntien ja heidän lastensa sukutaulustoa.

Kustaa Vasiliuksen lapsia, Martta, Hannes, Väinö, Lauri ja Martti, voidaan pitää sukuseuran toiminnan henkisinä käynnistäjinä, vaikka he eivät konkreettista toimintaa ehtineetkään aloittaa. He muodostivat vahvan ryhmän, jolle Viiala ja Jumusen rannat antoivat lujan henkisen perinnön ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Erityisesti Martti Sipilän elämänsä viime vaiheessa tekemä ajatustyö velvoitti seuraavan sukupolven toteuttamaan isiensä toiveet perustaa sukuseura.

Serkukset Erkki, Heikki ja Risto Sipilä sopivat sukuseuran perustamisen valmisteluista syyskesällä 1991. Päätettiin, että ensimmäiseen sukutapaamiseen kutsutaan Viialan Varrasniemen Sipilään avioliiton kautta emännäksi tulleen, vuonna 1839 syntyneen Maria Heikintyttären molempien avioliittojen jälkeläiset. Näin kutsuttujen piiriin tulivat Vilot, Sipilät, Rautaset, Sipilät (Sylvi), Mäenpäät ja Lahdet.

Ensimmäinen sukukokous
Sukuseuran perustava kokous pidettiin Ellilän kievarissa Toijalassa 26. lokakuuta 1991. Suvun jäseniksi katsottiin ne, jotka ovat isän tai äidin puolelta Viialan Varrasniemen Sipilän eli Borgmestarin sukuun kuuluvia tai ovat avioliiton kautta siihen liittyneet. Toiminnan perustana olisi kolme päälinjaa, selvittää suvun vaiheita, vaalia perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhtenä osasyynä sukuseuratoiminnan voimistumiseen on sukujen ja jäsenten hajaantuminen ympäri maata ja maailmaa, jolloin entistä harvemmin normaalioloissa voidaan tavata lähisukulaisia.

Perustamiskirjan allekirjoitti kaikkiaan 55 läsnäolijaa, ensimmäinen allekirjoittaja oli Sylvi Sipilä. Seuran ensimmäiseen hallitukseen valittiin Inkeri Heinänen, Hannele Nurminen, Raija Leppänen, Erkki Sipilä, Heikki Sipilä ja Risto Sipilä.

Sukulaispiiri laajeni
Jo varsin pian jatkettiin suvun selvittelyä. Jo vuoden 1993 sukukokoukseen voitiin kutsua Kustaa Vasiliuksen isän sisaren, vuonna 1851 syntyneen Matilda Heikintyttären jälkeläiset. Näin mukaan tuli Tammelan Torron Marttilan sukuhaara. Uuden sukuhaaran edustajaksi seuran hallitukseen valittiin Ilkka Manni.

Suvun selvittelyä jatkettiin ja vuoden 1995 kokouksessa oli jo mukana Sipilän tyttären, vuonna 1804 syntyneen Greta Liisa Heikintyttären jälkeläisiä. Hän meni naimisiin Urjalaan ja suuri osa sukuhaarasta vaikuttaa nykyisin Someron seudulla. Tämän sukuhaaran edustajaksi seuran hallitukseen valittiin Ismo Isomäki.

Akaan Sipilän sukupiiriin kuuluvien henkilöiden määrä on tällä hetkellä noin 400.


Heikki Sipilä




Valokuvat Akaan Sipilän suku - kirjasta.
Yläkuva: Akaan Sipilän sukuseuran ensimmäinen hallitus, vasemmalta Raija Leppänen, Erkki Sipilä, Risto Sipilä, Heikki Sipilä, Inkeri Heinänen ja Hannele Nurminen.
Alakuva: Ensimmäisen sukukokouksen aluksi kuultiin viialalaisen lehtori Kerttu Stenholmin esitelmä Varrasniemen vaiheista.
Lue lisää...

Heikki Heikinpojasta

Muokattu Akaan Sipilän suku -kirjassa olevasta alkuperäisestä tekstistä.
Alkuperäisen tekstin kirjoittanut Kaija Manni

Heikki Heikinpoika, suvun "kantaisä" syntyi Akaassa Varrasniemen kylässä Borgmestarin tilalla helmikuun 1. päivänä 1807.

Hänen vanhempansa olivat Sääksmäen Jutikkalasta tullut Heikki Antinpoika Björnklo s. 1770 ja Borgmestarin tilan tytär Kaisa Yrjöntytär s. 1764. Lapsia heillä oli vain kaksi, tytär Greta Liisa oli Heikkiä kolme vuotta vanhempi. Heikin isä oli pojan syntyessä 37 ja äiti jo 43-vuotias. Isä kuoli Heikki Heikinpojan ollessa 17-vuotias ja äiti viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1829.

Greta Liisa Heikintyttären puolen sukuselvitys on vielä kesken.

Rippikirjat vuosilta 1829-1835 antavat viitteitä siitä, että Heikki Heikinpoika olisi ollut Varrasniemen Borgmestarin isäntä heti äitinsä kuoltua, sillä muita isäntiä (Bonden) ei kirjoihin ole merkitty. Akaan historian mukaan Heikki Heikinpoika olisi ollut Varrasniemen Borgmestarin isäntänä vuosina 1832-1860, mutta alkuvuosi lienee ollut jo äidin kuolinvuosi eli 1829.

Heikki Heikinpoika vihittiin 2.7.1833 Katharina (Kaisa) Sakarian tyttären kanssa Kylmäkoskelta Kuusjoen kylästä Rossin Mäenpään rusthollista. Kaisa oli puettu morsiusasuun (skrud) ja vihkimisen suoritti J.J. Ahonius, joka myöhemmin kotona kastoi myös useat lapsista. Heikki Heikinpoika oli vihittäessä 26- ja Kaisa 21-vuotias.

Kylmäkosken rippikirjojen mukaan Heikki Heikinpoika asui perheineen vuodesta 1835 Rossin Mäenpään tilalla eli vaimon kotitilalla. Kaisa oli vanhin lapsista ja isän kuoltua marraskuussa 1828 oli äiti, Maria Mikontytär, vastannut tilan hoidosta. Niinpä vävy oli oletettavasti tervetullut apu. Perheen vanhimmat lapset, pojat Juho Kustaa ja August syntyivät Mäenpäässä.

Kun Heikki Heikinpojan perhe muutti takaisin Varrasniemen Borgmestariin ilmeisesti vuonna 1843, ryhtyi Kaisan veli, Israel Sakarianpoika, pitämään Rossin Mäenpään tilaa. Heikki Heikinpoika kuoli Varrasniemen Bongmestarissa vanhuuteen vuonna 1883 heinäkuussa 76-vuotiaana ja vaimonsa Kaisa ajetustautiin kuusi vuotta myöhemmin.

Kuudesta lapsesta kolme kuoli lapsena. Vuonna 1836 syntynyt Juho Kustaa jäi kotitalon pitäjäksi, vuonna 1851 syntynyt Matilda Mariana meni Tammelaan emännäksi. Tilan isännyys oli siirtynyt jo vuonna 1861 Juho Kustaa Heikinpojalle. Lue lisää...