Professori Martti Sipilän (15.2.1908 -11.3.1991) syntymästä 100 vuotta

"Parempiin tuloksiin vähemmällä työllä ja vaivalla" oli Martti Sipilän tunnuslause. Nykyajan termejä käyttäen hän oli maa-, metsä- ja kotitalousalan työhyvinvoinnin uranuurtaja.



Martti Sipilä syntyi Akaan Varrasniemen kylän Sipilän talossa kahdeksanlapsisen perheen kuopuksena. Opinnot alkoivat kiertokoulussa, jatkuivat sitten kansakoulussa ja yhteiskoulussa Toijalassa. Martti Sipilä suoritti ylioppilastutkinnon 1928. RUK:n 15 kurssiin jälkeen nuori vänrikki aloitti opinnot Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui agronomiksi sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi neljässä vuodessa. Laudaturtyö käsitteli viljanpuinnin työmenekkiä ja kustannuksia. Sipilä toimi työuransa aluksi vuoden verran Tervakoski Oy:n tilanhoitajana Tervakoskella. Vuonna 1935 hän siirtyi Jokioisiin Työtehoseuran kahden henkilön työntutkimustoimistoon.

Martti Sipilä solmi heti uransa alussa kansainvälisiä yhteyksiä Baltiaan, Puolaan ja Saksaan. Väitöskirjaidea syntyi Saksan vierailulla Potsdamissa professori W. Riesin kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena. Aineiston keruu 60 perheviljelmän työnmenekistä alkoi vuonna 1937. Sota keskeytti tutkimustyön. Talvisodan alussa Sipilä palveli tykistöpatteristossa, mutta hänet siirrettiin miltei välittömästi päämajan kuljetusvälineosastolle. Hän oli toiminut puolustusvoimien hevosvarustelautakunnan tutkijana ja sihteerinä. Työtehoseurassa oli kehitetty hevosajoneuvoja ja tätä tietotaitoa tarvittiin kipeästi rintamalla. Vuonna 1942 hänet ylennettiin kapteeniksi. Asemasodan aikana Sipilällä oli tilaisuus täydentää väitöskirja-aineistoaan. Hän teki uudelleen opintomatkan Saksaan. Hän osallistui myös Saksan rationalisointilaitoksen VDI:n järjestämille rationalisointikursseille. Liittoutuneiden pommitukset toivat lisäväriä tähän matkaan.

Väitöskirja Maatalouden työajan käyttö ja työntutkimus hyväksyttiin viisi tuntia kestäneessä väitöstilaisuudessa vuonna 1947. Vastaväittäjänä toimi professori Rurik Pihkala. Kirja, 658 sivua liitteineen, oli pitkään paksuin Helsingin Yliopistossa hyväksytty väitöskirja. Malminkartanon kodissa järjestettiin ikimuistoinen karonkka. Sipilälle esitettiin päätoimista työtieteiden opettajan virkaa yliopistolta. Hän halusi kuitenkin jatkaa Työtehoseurassa ja yliopiston työtieteiden opetus järjestyi osa-aikaisena tuntiopetuksena, myöhemmin dosentuurina. Lisäksi hän toimi vuosina 1942-1951 yliopiston koetilan osa-aikaisena tilanhoitajana Malminkartanossa. Käytännön kokemusta karttui myös kotitilalla, jonka hän vuokrasi muutamaksi vuodeksi Hannes-veljensä kuoltua vuonna 1949.

Martti Sipilä toimi Työtehoseuran toimitusjohtajana neljä vuosikymmentä. Sipilä kehitti Työtehoseuran pienestä työntutkimustoimistosta 130 henkilön maa-, metsä- ja kotitalouden tutkimus- ja koulutuslaitokseksi. Metsäosasto perustettiin vuonna 1942 ja kotitalousosasto vuonna 1943. Kansainväliset yhteyksiä hän solmi uudelleen rauhan tultua. Hän sai apurahan kolmen kuukauden USA:n matkaa varten vuonna 1955. Kongressimatkoja hän teki vuosittain lähinnä Eurooppaan, kerran jopa Intiaan. Hän vaikutti laitossiivouksen ammatillisen koulutuksen käynnistämiseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Hän toimi aktiivisesti eläkkeelle jäämiseensä saakka kansainvälissä järjestöissä: ISO, CIOSTA, CIGR ja NJF. Hän perusti CIGR:n (nykyisin AgEng) Suomen osaston vuonna 1971. Hänen johdollaan järjestettiin useita kansainvälisiä kongresseja. Sipilä oli perustamassa Suomen Standardisoimisliittoa ja toimi sen johtoelimissä 30 vuoden ajan. Työtehovaltuuskunta, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Maatalouden Taloudellinen Tutkimuslaitos, Maatalouskoneiden tutkimuslaitos (nykyisin molemmat MTT:ssä), Maatalousseurojen Keskusliitto, maa- ja metsätalousministeriön rakennusalan neuvottelukunta, lukuisat työryhmät ja tutkimusten valvojakunnat vaativat suurta työpanosta. Hän oli myötävaikuttamassa myös Viialan kirkon rakentamiseen ja yhteiskoulun perustamiseen Viialaan. Laskelmiensa mukaan kiireisimpänä aikana hänellä oli jäsenyyksiä 38 erilaisessa järjestössä tai työryhmässä. Merkittävien ansioiden perusteella hän sai useita korkeita kunniamerkkejä sekä professorin arvon vuonna 1968.

Työtehoseura järjesti kuudesti mittavat valtakunnalliset Työtehon suurnäyttelyt vuosina 1948 -1975. Ensimmäisissä näyttelyissä kävivät mm. presidentit J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen. Lisäksi kolmisenkymmentä alueellista näyttelyä veivät työtehotietoa käytäntöön. Vuonna 1965 Työtehoseura järjesti 40 paikkakunnalla kiertäneen työ- ja vapaa-ajan näyttelyn. Seura alkoi julkaista omaa lehteä Työtehotietoa vuonna 1946 (myöhemmin TEHO). Tutkimusraporttien ohessa julkaistiin lyhyehköjä tiedotteita. Tavoitteena oli maaseudun hyvinvoinnin edistäminen sekä työssä että vapaa-aikana. Sipilä kirjoitti lukuisia artikkeleja sekä yksin tai yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa useita kirjoja, mm. Maamiehen taitokirjan sekä piti paljon esitelmiä kotimaassa ja ulkomailla.

Työtehoseuran toiminta ja kehittäminen vaati jatkuvaa lobbausta. Martti Sipilällä oli hyvät kanavat ministeriöihin ja teollisuuteen. Työpäivät olivat pitkiä. Hän piti harvoin viikkoa pitempään lomaa kerralla. Hän oli hyvin energinen ja innovatiivinen. Hänellä oli hyvä ja motivoitunut henkilökunta tukenaan.

Koulu- ja opiskeluaikanaan Martti Sipilä harrasti urheilua. Ennätys oli 100 metrin juoksussa 11,5. Viialasta hän pyöräili lähikunnissa järjestettyihin kilpailuihin, juoksi osuutensa ja pyöräili takaisin usein mukanaan palkintolusikka. Osakunta-aikana hän pelasi menestyksellisesti pesäpalloa. Liikuntaharrastus jatkui koko elämän ajan, vaikka työpäivät olivat pitkiä. Tahko Pihkala oli perheystävä ja Martti Sipilä pyrki noudattamaan Tahkon oppeja. Viikonloppuisin koko perhe lenkkeili ja hiihti, mihin asuminen esikaupunkialueella antoi siihen aikaan hyvät mahdollisuudet.

Opiskeluaikana Sipilä oli aktiivinen Hämäläisosakunnan jäsen sekä kuului Akateemiseen Karjala-Seuraan ja myöhemmin Kärki-seuraan. Hän oli maalaisliiton/keskustapuolueen jäsen ja pyrki kahdesti eduskuntaan. Taisi olla työtehon etu, että häntä ei valittu kansanedustajaksi.

Eläkkeelle jäätyään Martti Sipilä jatkoi yhteiskunnallista toimintaansa useissa järjestöissä ja eläkeläisyhteisöissä. Hän järjesti mm. Viialassa kansankoulun aloittaneiden 50-vuotistapaamisen, RUK:n kurssitapaamisen ja Malminkartanon entisten harjoittelijoiden tapaamisen. Hän osallistui myös usein seurakunnan tilaisuuksiin, kun vanha Malminkartanon koti oli muutettu paikalliseksi kirkoksi. Hän luki paljon sanomalehtiä ja kirjoja sekä jatkoi kirjallisia harrastuksia. Yhteydet ystäviin sekä kotimaassa että ulkomaille säilyivät.

Martti Sipilä vietti Kerttu-puolison kanssa paljon aikaa rakkaassa kesäpaikassa Soukossa, Viialassa Jumusjärven rannalla. Lapset ja lapsenlapset olivat aina tervetulleita käymään sekä Viialaan että kotiin Vantaan Martinkalliolle. Tällöin Vaari kertoi tarinoita lapsuutensa paimenkokemuksista ja elämästään Akaan Viialassa, pääkaupunkiseudulla sekä lukuisista matkoistaan eri puolilla maailmaa. Sananparret ja talonpoikainen kansanperinne olivat hänelle tärkeitä.

Martti Sipilä oli kiinnostunut vuosisatoja Viialassa asuneesta suvustaan ja suunnitteli sukuseuran perustamista. Hän saikin viimeisinä elinpäivinään pojaltaan Ristolta lupauksen seuran perustamisesta, joka toteutui Martin kuolinvuonna 1991. Akaan-Sipilän sukuseuran hallitus ja lähisukulaisia kokoontui Viialaan muistohetkeen kunnioittamaan Martti Sipilän 100-vuotissyntymäpäivää ja elämäntyötä.

Kirjoittanut Kirsti Taattola, MMM, Martti Sipilän tytär
Artikkeli on julkaistu Akaan seutu -lehdessä Nro 13 15.2.2008 Etusivu ja sivu 14.


Lue lisää...

Sukulaisia esittelyssä: Ilkka Matti Dominicus Mannin tervehdys

Heikki Sipilä halusi esittää sukukysymykset hallituksen jäsenelle Ilkka Mannille. Heikin ja Ilkan tyttäret pelasivat myös koripalloa samassa joukkueessa tietämättä ensin olevansa sukua.

Espoon Laajalahdessa 2008-02-10

Esittele itsesi

Olen äidin puolelta Akaan Sipilän sukua ja siinä Tammelan sukuhaaraa. Urjalasta Akaan pappilaan tilanhoitajaksi muuttanut Johan Axelsson kävi ajallansa kosiomatkalla Varrasniemen tilalla, onnistui asiassaan ja vihittiin talon tyttären Matilda Mariana Heikintyttären kanssa 11.9. 1881. He muuttivat seuraavana vuonna Tammelan Torron kylään ja ryhtyivät sotilasvirkatalon vuokraajiksi, sittemmin omistajiksi. Sukunimeksi he ottivat talon mukaan Marttila. Heille syntyi neljä lasta, joista tytär Josefina, s.1888, on äitini äiti. Varrasniemen tytär Matilda on siis äitini isoäiti.

Josefina avioitui Kuusjoen Kanungin kylään Ylivesän talon isännän August Kiven kanssa. Etäisen kosinnan mahdollisti puhemies. Taloon syntyi neljä lasta, jotka kaikki olivat tyttäriä, vanhin heistä äitini Helvi. Hänestä tuli Kiikalan kirkonkylässä sijaitsevan Litsin tilan emäntä, mentyään naimisiin Somerolta kotoisin olevan Reino Heimo Dominicus Mannin kanssa aivan talvisodan alla. Heille syntyi neljä lasta, Marjo, Ilkka, Riitta ja Paula.

Omaan perheeseeni kuuluvat vaimo Kaija sekä tyttäret Essi ja Kati. Kotini on Espoon Laajalahdessa ja tyttäreni asuvat täällä lähialueilla.

Kovin naisvoittoiselta siis näyttää matkani sukukartalla Akaalta Tammelan, Kuusjoen ja Kiikalan kautta tänne Espooseen.

Mitä viikkoosi kuuluu?

Olen nyt 66-vuotias. Runsas kolme vuotta sitten tapahtui kohdallani suuri muutos, kun jäin eläkkeelle Suomen ympäristökeskuksesta. Olin sitä ennen työskennellyt yhtämittaisesti 37 vuotta vesi- ja ympäristötekniikan alaa koskevissa tehtävissä eri virastoissa. Olin koko tuon ajan osallistunut vapaa-aikoina aktiivisesti myös kotitilan viljelyyn. Kun nyt pari vuotta sitten nykysuuntausta noudattaen annoimme sisareni Riitan kanssa pellot vuokralle, niin muutos elämänmuodossa on ollut todella suuri. Sitä olen lieventänyt mm. lisäämällä aktiviteetteja metsänkorjuun ja –hoidon alalla. Lämpimät ja märät kelit ovat toki haitanneet näitä töitä. Matka täältä Laajalahdesta Litsin tilalle on vain 90 km ja ajassa 1 tunti, joten Litsin käyttö kaikinpuoliseen askarteluun ja työhön sekä vapaa-ajanviettoon on ollut hyvin mahdollista.

Vaimoni Kaija on myös eläkkeellä ja hänellä on riittänyt tehtävää Essin lasten hoidossa ja meikäläisen passaamisessa. Ajankuluumme kuluu vuosittain tyypillisesti pari viikon ulkomaanmatkaa ja pari Lapinreissua.


Jokin sukuun liittyvä juttu/muisto

Joskus v. 1992 tienoilla Mimma oli käymässä meillä. Sipilöitä on paljon Suomessa. Tuli kuitenkin mieleeni kysyä , että onko hänen sukunsa Akaalta päin. Olin nimittäin joskus saanut äidiltäni Lauri Sipilän lähetelapulla varustetun valtionarkiston selvityksen vuodelta 1933 koskien Borgmestarin eli Sipilän talon isäntiä ja emäntiä. Sen oli Lauri antanut isoäidilleni Kuusjoella kylässä käydessään. Heikki selvitti vielä kirkkoherranvirastoista Matildan vaiheita ja niin tuli Tammelan sukuhaara mukaan sukuseuramme toimintaan.

Hieman yllättävää oli sekin, kun viime sukukokouksen alkuesittelyjen pohjalta selvitimme, että Wikstedtin avioparista sekä Raili että Börje ovat minulle sukua. Raili on minun äitini sukutaustassa ja Börje minun isäni sukutaustassa. Kuulumme Börjen kanssa Lietzen-sukuun, joka on lähtöisin Ruotsista.


Miten pidät yhteyttä sukulaisiin?

Osallistun sukuseuran hallituksen työskentelyyn ja vuosittaisiin sukukokouksiin.
Pyrimme Kaijan kanssa käymään kerran kesässä Tammelassa Torrolla Marttilan talon isäntää Heikki Yrjölää tervehtimässä. Samoin Tammelan kirkolla äidin sukupolvea olevaa pirteää pariskuntaa Kaisa ja Verneri Haavistoa tapaamassa. Salossa käydessämme pyrimme käymään tervehdyksellä äidin siskon Eila Laaksosen luona. Meillä serkuilla sekä isäni että äitini puolelta on viime vuosina ollut tapana pitää 50- ja 60-vuotispäiviä. Monet ovat ajoittaneet kutsunsa kesään!


Kenen sukulaisen haluaisin vastaavan kysymyksiin seuraavaksi?

Toinen serkkuni Marja Anneli Pekkonen (ks. sukutaulu 6320) toivottavasti vastaa kysymyksiin. Marja on käynyt usein sukukokouksissamme. Lisäksi isä taisi olla peräti satulaseppä. Tuosta ammatista ja elämästä sen ympärillä olisi varmaan vieläkin mielenkiintoista jotain lukea tai kuulla.

Lue lisää...

Sukulaisia esittelyssä: Jarkko Sipilä

Heikki Sipilä halusi esittää sukukysymykset kummipojalleen Jaralle.

Esittele itsesi

Jarkko Sipilä - MTV3:n uutiset, Takamäki-dekkarit ja perhe. Tuossa on oikeastaan se kolmio, jossa elämäni liikkuu. Ei suinkaan tärkeysjärjestyksessä, mutta ehkä siinä jossa muut kuin lähisukulaiset tunnistavat. Olen 43-vuotias ja koulutuksena Sanomien toimittajakoulu.

Olen työskennellyt rikostoimittajana Helsingin Sanomissa 1990-96 ja MTV3:n uutisissa vuodesta 96 alkaen. Ikävä kyllä huonoja uutisia on raportoivaksi riittänyt. Isoimpia sellaisia ovat esimerkiksi olleet Helsingin poliisimurhat, Konginkankaan bussionnettomuus ja Jokelan kouluammuskelu.

Rikosuutisoinnin ohella olen kirjoittanut kahdeksan romaania ja yhden novellikokoelman sekä pari tv-sarjaa ja useita radiokuunnelmia. Seitsemän romaaneista ovat kertoneet rikoskomisario Kari Takamäen tutkimuksista. Seuraava Takamäki kirja ilmestyy kesällä 2008.

Perheeseeni kuuluvat vaimo Heidi ja lapset Annika, Erika ja Tommi. Lapset ovat 10-14-vuotiaita. Asumme Espoossa. Isäni on Kari Sipilä ja äitini Marja Sipilä. Kari on Martti Sipilän poika.


Mitä viikkoosi kuuluu?

Rikostoimittajan ja kirjailijan työn sijaan arkea dominoi tietysti perhe. Ja siinä sitten kiirettä pitääkin. Lapset tykkäävät harrastaa ja - mikäs siinä - se on hyvää vastapainoa välillä varsin synkälle työlle. 10-vuotias Tommi pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa espoolaisissa joukkueissa ja olen mukana molempien ryhmien valmennustoiminnassa. Tytöt uivat, tanssivat ja kuvaamataiteilevat.

Itse pelaan koripalloa kerran viikossa ja tietysti liikuntaa tulee kun on jäällä tai futiskentällä koutsaamassa.


Kerro joku sinulle tärkeä sukuun liittyvä muisto

Erilaisia muistoja on paljon ja varmaankin mieluisimpana nousee se ilmapiiri, joka Vantaan Martinkalliossa oli. Sinne oli aina mukava mennä. Isoisä Martti ja isoäiti Kerttu olivat aina iloisia.

Yksi erikoinen muisto Viialan Soukosta on jäänyt erityisesti mieleen. Vuosiluvusta en ole varma - joskin se ehkä olisi mahdollista tarkistaa valokuvista tai muiden tiedoista. Joka tapauksessa olin ehkä noin 11-12 v, joten kyse lienee varmaan noin vuosista 75-76, mutta sillä ei itse asiassa ole merkitystä. Kyse oli kuitenkin kesälomasta.

En ollut kovinkaan usein Soukossa, mutta tuolloin olin siellä muutaman päivän isoäidin hoivissa. Jotenkin on jäänyt tilanne mieleen, että olimme siinä huvilan pihalla ja pahoittelin isoäidille, että en ole ehtinyt kammata silloin melko pitkää tukkaani muutamaan päivään. Muistan jostain aivan kumman syystä kuinka Kerttu-isoäiti pörrötti tukkaani ja sanoi, että ei sitä tarvitse aina kammatakaan. Kyllä ehdit sitä tehdä tarpeeksi, hän sanoi ja oli aivan oikeassa.

Jotenkin se on vain painunut mieleen.


Mihin saakka sukutuntemuksesi ulottuu?

Sukutuntemus ylettyy periaatteessa aika pitkälle - ainakin sukulaiskarttojen perusteella. Käytännön tasolla tilanne on kuitenkin kohtuullisen heikko. Tässä suhteessa voisi olla hyvinkin parantamisen varaa. Ehkä olisi paikallaan serkkutapaamisen järjestäminen?

Se pitää kyllä todeta, että tv-työn takia on tullut tavattua aika monta kaukaisempaa sukulaista, mutta näissä tilanteissä useimmiten tilanne se, että se kaukaisempi sukulainen tietää minut. Mukavia ja erityisesti yllättäviä tapahtumia kuitenkin!


Kenen sukulaisen haluaisit vastaavan kysymyksiin seuraavaksi?

Hyvä kysymys. Heitetään pallo seuraavaksi Vantaan poliisissa työskentelevälle serkulle eli Juha Sipilälle. Muutaman kerran ollaan työjutuissa tavattu.


Jara Lue lisää...

Professori Martti Sipilän syntymästä 100 vuotta 15.2.2008

Kunnioittaaksemme prof. Martti Sipilän elämäntyötä laskemme juhlapäivänä perjantaina 15.2.2008 kello 14 kukkavihon hänen muotokuvansa luo Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan Agroteknologian laitoksella Koetilantie 3, 00790 Helsinki, Viikissä sijaitsevan laitoksen neuvotteluhuoneessa. (Fonectan kartta sivu 31 ruutu C2).

Tässä juhlatilaisuudessa pidetään lyhyet puheet, esitetään viulunsoittoa ja on kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Akaan Sipilän sukuseura sekä Martti Sipilän lapset

Mahdollisia lisätietoja Kirsti Taattola kirsti.taattola@ttl.fi tai puh 040-7532016.Sukuseura järjestää toisen tilaisuuden 16.2.2008 Martti Sipilän haudalla Viialassa.

Lue lisää...

Sukulaisia esittelyssä: kunniapuheenjohtaja Heikki Sipilä

Akaan Sipilän sukuseuran Sukulaisia esittelyssä -ketju on luonnollista aloittaa seuran ensimmäisestä puheenjohtajasta Heikki Sipilästä.

Esittele itsesi

Olen Heikki Sipilä, Akaan Sipilän talon toiseksi vanhimman pojan Väinön vanhin poika. Synnyin Kurussa vuonna 1936. Vuosi on muuten sama, jolloin Suomi voitti olympiahistorian ensimmäisen viestihiihtokilpailun Kalle Jalkasen huikean ankkuriosuuden ansiosta. Näin on kerrottu.

Ollessani reilun vuoden ikäinen muutin Kurusta Kärkölään Väinö-isän ja Hilja-äidin mukana. Kärkölässä vietin lapsuuteni ja nuoruuteni yhdessä sisarusteni Antin, Helenan, Maijan ja Ullan kanssa. Aikuisikäni olen asunut pääkaupunkiseudulla, pääasiassa Espoossa. Viime vuosina olen asunut myös Suolahdessa, keskisuomalaisissa maisemissa.


Kerro joku sinulle tärkeä sukuun liittyvä muisto

Sukuseuran yksi tärkeistä tehtävistä on edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Muistan, miten Martti-setä piti sitä asiaa erittäin tärkeänä. Yhdessä serkusten Riston ja Erkin kanssa sitten suunnittelimme ja käynnistimme sukuseuran toiminnan. Perustava kokous pidettiin vuonna 1991.


Mihin saakka sukutuntemuksesi ulottuu?

Osana sukuseuran toimintaa olen tutkinut paljon suvun vaiheita. Tietoa sukulaisista on etsitty Hämeen maakunta-arkistosta sekä Kansallisarkistosta. Tätä kautta suvun haaroihin on tullut tutustuttua aika laajalti. Sisarusten perheiden kanssa olemme olleet paljon tekemisissä. Serkusten kanssa olemme pitäneet myös yhteyttä tässä vuosien varrella. Sukuseuraa on ollut mukava rakentaa yhdessä serkkujen kanssa. Sukuseuran laajennuttua on ollut ilo tutustua myös kaukaisempiin sukulaisiin.

Erityinen kiinnostus sukututkimusta kohtaan kasvoi vasta aikuisiällä. Viialassa nuorena poikana yritin kyllä opetella tuntemaan nimeltä Rautasen viisi sisarusta. Olinkin tokaissut silloin, että Rautasia ja vitamiineja on mahdotonta oppia!


Kerro saavutuksistasi

Saavutuksia on pieniä ja isoja. Niitä on ehkä vaikea lähteä erittelemään. Hiihto on aina ollut läheinen harrastus, mutta innostuin siitä varsinkin keski-iässä. Sen innostuksen seurauksena minulla on hiihtoneuvoksen arvomitali eli 15 hiihdettyä Finlandia-hiihtoa. Talvilajien vastapainona osallistuin kesäisin Maaseutuveneessä myös kymmeneen Sulkavan soutuun. Soutusaaliina sain siten soutuneuvoksen arvonimen!


Mikä on mieleenpainuvin matkakohde?

Matkakohteista mieleenpainuvimpia ovat olleet Veteranos-kaveriporukalla tehdyt matkat Koitereelle ja Lappiin.

Kenen sukulaisen haluaisit vastaavan kysymyksiin seuraavaksi?

Heittäisin pallon seuraavaksi kummipojalleni Jarkko Sipilälle eli Jaralle ja Ilkka Mannille (tyttäremme Kati ja Mimma pelasivat samassa joukkueessa koripalloa jo ennen kuin tiesimme olevamme sukulaisia).


Lue lisää...