lauantai 16. helmikuuta 2008

Professori Martti Sipilän (15.2.1908 -11.3.1991) syntymästä 100 vuotta

"Parempiin tuloksiin vähemmällä työllä ja vaivalla" oli Martti Sipilän tunnuslause. Nykyajan termejä käyttäen hän oli maa-, metsä- ja kotitalousalan työhyvinvoinnin uranuurtaja.



Martti Sipilä syntyi Akaan Varrasniemen kylän Sipilän talossa kahdeksanlapsisen perheen kuopuksena. Opinnot alkoivat kiertokoulussa, jatkuivat sitten kansakoulussa ja yhteiskoulussa Toijalassa. Martti Sipilä suoritti ylioppilastutkinnon 1928. RUK:n 15 kurssiin jälkeen nuori vänrikki aloitti opinnot Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui agronomiksi sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi neljässä vuodessa. Laudaturtyö käsitteli viljanpuinnin työmenekkiä ja kustannuksia. Sipilä toimi työuransa aluksi vuoden verran Tervakoski Oy:n tilanhoitajana Tervakoskella. Vuonna 1935 hän siirtyi Jokioisiin Työtehoseuran kahden henkilön työntutkimustoimistoon.

Martti Sipilä solmi heti uransa alussa kansainvälisiä yhteyksiä Baltiaan, Puolaan ja Saksaan. Väitöskirjaidea syntyi Saksan vierailulla Potsdamissa professori W. Riesin kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena. Aineiston keruu 60 perheviljelmän työnmenekistä alkoi vuonna 1937. Sota keskeytti tutkimustyön. Talvisodan alussa Sipilä palveli tykistöpatteristossa, mutta hänet siirrettiin miltei välittömästi päämajan kuljetusvälineosastolle. Hän oli toiminut puolustusvoimien hevosvarustelautakunnan tutkijana ja sihteerinä. Työtehoseurassa oli kehitetty hevosajoneuvoja ja tätä tietotaitoa tarvittiin kipeästi rintamalla. Vuonna 1942 hänet ylennettiin kapteeniksi. Asemasodan aikana Sipilällä oli tilaisuus täydentää väitöskirja-aineistoaan. Hän teki uudelleen opintomatkan Saksaan. Hän osallistui myös Saksan rationalisointilaitoksen VDI:n järjestämille rationalisointikursseille. Liittoutuneiden pommitukset toivat lisäväriä tähän matkaan.

Väitöskirja Maatalouden työajan käyttö ja työntutkimus hyväksyttiin viisi tuntia kestäneessä väitöstilaisuudessa vuonna 1947. Vastaväittäjänä toimi professori Rurik Pihkala. Kirja, 658 sivua liitteineen, oli pitkään paksuin Helsingin Yliopistossa hyväksytty väitöskirja. Malminkartanon kodissa järjestettiin ikimuistoinen karonkka. Sipilälle esitettiin päätoimista työtieteiden opettajan virkaa yliopistolta. Hän halusi kuitenkin jatkaa Työtehoseurassa ja yliopiston työtieteiden opetus järjestyi osa-aikaisena tuntiopetuksena, myöhemmin dosentuurina. Lisäksi hän toimi vuosina 1942-1951 yliopiston koetilan osa-aikaisena tilanhoitajana Malminkartanossa. Käytännön kokemusta karttui myös kotitilalla, jonka hän vuokrasi muutamaksi vuodeksi Hannes-veljensä kuoltua vuonna 1949.

Martti Sipilä toimi Työtehoseuran toimitusjohtajana neljä vuosikymmentä. Sipilä kehitti Työtehoseuran pienestä työntutkimustoimistosta 130 henkilön maa-, metsä- ja kotitalouden tutkimus- ja koulutuslaitokseksi. Metsäosasto perustettiin vuonna 1942 ja kotitalousosasto vuonna 1943. Kansainväliset yhteyksiä hän solmi uudelleen rauhan tultua. Hän sai apurahan kolmen kuukauden USA:n matkaa varten vuonna 1955. Kongressimatkoja hän teki vuosittain lähinnä Eurooppaan, kerran jopa Intiaan. Hän vaikutti laitossiivouksen ammatillisen koulutuksen käynnistämiseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Hän toimi aktiivisesti eläkkeelle jäämiseensä saakka kansainvälissä järjestöissä: ISO, CIOSTA, CIGR ja NJF. Hän perusti CIGR:n (nykyisin AgEng) Suomen osaston vuonna 1971. Hänen johdollaan järjestettiin useita kansainvälisiä kongresseja. Sipilä oli perustamassa Suomen Standardisoimisliittoa ja toimi sen johtoelimissä 30 vuoden ajan. Työtehovaltuuskunta, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Maatalouden Taloudellinen Tutkimuslaitos, Maatalouskoneiden tutkimuslaitos (nykyisin molemmat MTT:ssä), Maatalousseurojen Keskusliitto, maa- ja metsätalousministeriön rakennusalan neuvottelukunta, lukuisat työryhmät ja tutkimusten valvojakunnat vaativat suurta työpanosta. Hän oli myötävaikuttamassa myös Viialan kirkon rakentamiseen ja yhteiskoulun perustamiseen Viialaan. Laskelmiensa mukaan kiireisimpänä aikana hänellä oli jäsenyyksiä 38 erilaisessa järjestössä tai työryhmässä. Merkittävien ansioiden perusteella hän sai useita korkeita kunniamerkkejä sekä professorin arvon vuonna 1968.

Työtehoseura järjesti kuudesti mittavat valtakunnalliset Työtehon suurnäyttelyt vuosina 1948 -1975. Ensimmäisissä näyttelyissä kävivät mm. presidentit J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen. Lisäksi kolmisenkymmentä alueellista näyttelyä veivät työtehotietoa käytäntöön. Vuonna 1965 Työtehoseura järjesti 40 paikkakunnalla kiertäneen työ- ja vapaa-ajan näyttelyn. Seura alkoi julkaista omaa lehteä Työtehotietoa vuonna 1946 (myöhemmin TEHO). Tutkimusraporttien ohessa julkaistiin lyhyehköjä tiedotteita. Tavoitteena oli maaseudun hyvinvoinnin edistäminen sekä työssä että vapaa-aikana. Sipilä kirjoitti lukuisia artikkeleja sekä yksin tai yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa useita kirjoja, mm. Maamiehen taitokirjan sekä piti paljon esitelmiä kotimaassa ja ulkomailla.

Työtehoseuran toiminta ja kehittäminen vaati jatkuvaa lobbausta. Martti Sipilällä oli hyvät kanavat ministeriöihin ja teollisuuteen. Työpäivät olivat pitkiä. Hän piti harvoin viikkoa pitempään lomaa kerralla. Hän oli hyvin energinen ja innovatiivinen. Hänellä oli hyvä ja motivoitunut henkilökunta tukenaan.

Koulu- ja opiskeluaikanaan Martti Sipilä harrasti urheilua. Ennätys oli 100 metrin juoksussa 11,5. Viialasta hän pyöräili lähikunnissa järjestettyihin kilpailuihin, juoksi osuutensa ja pyöräili takaisin usein mukanaan palkintolusikka. Osakunta-aikana hän pelasi menestyksellisesti pesäpalloa. Liikuntaharrastus jatkui koko elämän ajan, vaikka työpäivät olivat pitkiä. Tahko Pihkala oli perheystävä ja Martti Sipilä pyrki noudattamaan Tahkon oppeja. Viikonloppuisin koko perhe lenkkeili ja hiihti, mihin asuminen esikaupunkialueella antoi siihen aikaan hyvät mahdollisuudet.

Opiskeluaikana Sipilä oli aktiivinen Hämäläisosakunnan jäsen sekä kuului Akateemiseen Karjala-Seuraan ja myöhemmin Kärki-seuraan. Hän oli maalaisliiton/keskustapuolueen jäsen ja pyrki kahdesti eduskuntaan. Taisi olla työtehon etu, että häntä ei valittu kansanedustajaksi.

Eläkkeelle jäätyään Martti Sipilä jatkoi yhteiskunnallista toimintaansa useissa järjestöissä ja eläkeläisyhteisöissä. Hän järjesti mm. Viialassa kansankoulun aloittaneiden 50-vuotistapaamisen, RUK:n kurssitapaamisen ja Malminkartanon entisten harjoittelijoiden tapaamisen. Hän osallistui myös usein seurakunnan tilaisuuksiin, kun vanha Malminkartanon koti oli muutettu paikalliseksi kirkoksi. Hän luki paljon sanomalehtiä ja kirjoja sekä jatkoi kirjallisia harrastuksia. Yhteydet ystäviin sekä kotimaassa että ulkomaille säilyivät.

Martti Sipilä vietti Kerttu-puolison kanssa paljon aikaa rakkaassa kesäpaikassa Soukossa, Viialassa Jumusjärven rannalla. Lapset ja lapsenlapset olivat aina tervetulleita käymään sekä Viialaan että kotiin Vantaan Martinkalliolle. Tällöin Vaari kertoi tarinoita lapsuutensa paimenkokemuksista ja elämästään Akaan Viialassa, pääkaupunkiseudulla sekä lukuisista matkoistaan eri puolilla maailmaa. Sananparret ja talonpoikainen kansanperinne olivat hänelle tärkeitä.

Martti Sipilä oli kiinnostunut vuosisatoja Viialassa asuneesta suvustaan ja suunnitteli sukuseuran perustamista. Hän saikin viimeisinä elinpäivinään pojaltaan Ristolta lupauksen seuran perustamisesta, joka toteutui Martin kuolinvuonna 1991. Akaan-Sipilän sukuseuran hallitus ja lähisukulaisia kokoontui Viialaan muistohetkeen kunnioittamaan Martti Sipilän 100-vuotissyntymäpäivää ja elämäntyötä.

Kirjoittanut Kirsti Taattola, MMM, Martti Sipilän tytär
Artikkeli on julkaistu Akaan seutu -lehdessä Nro 13 15.2.2008 Etusivu ja sivu 14.


Ei kommentteja: