tiistai 10. huhtikuuta 2012

Jorma Sipilä ja "Yhä jalompaa kahvijuomaa"


Akaan Sipilän suku ja kahvipaahtimot. Yllättävä yhdistelmäkö? Jorma Sipilä on koonnut teoksen "Yhä jalompaa kahvijuomaa" (Edita), joka kertoo kiinnostavalla tavalla kahvin ja kahvipaahtimoiden historiasta Suomessa ja siitä miten kahvipaahtimot liittyvät Akaan Sipilän sukuun.



KAHVIKIRJA

Isäni Martti Sipilä oli eläissään monessa mukana. Työtehoseuran toimitusjohtajan päätoimensa ohessa hän oli osakkaana useissa yrityksissä. Vuonna 1952 hän tutustui liikemies Kristian Välikankaaseen, joka oli perustamassa kahvipaahtimoa konkurssiin loppuneen edellisen paahtimonsa pohjalle. Isäni innostui kahvialasta. Kahvi oli juuri vapautunut sota-ajalta peräisin olevasta säännöstelystä ja tuntui tarjoavan mahdollisuuksia.

Minäkin jouduin sitten nuorena ekonomina alalle. Olin vuosina 1965 – 67 Sumatran Kahvi Oy:n toimitusjohtajana. Aika oli tosin lyhyt mutta ”kahvikärpänen” ehti purra. Sanotaankin, että ”kerran kahvimies – aina kahvimies”. Niinpä eläkkeelle siirryttyäni aloin tutkia Suomessa toimineita kahvipaahtimoita ja kahvin historiaa. Tuloksena oli kirja ”Yhä parempaa Kahvijuomaa”, jonka nimi on otettu OKA-kahvin ilmoituksesta vuodelta 1932. Kirjan kustansi EDITA ja se ilmestyi vuoden 2007 lopulla. Kirjassa paahtimot esitellään kaupungeittain.

Oli yllättävää havaita, että Suomessa on toiminut noin 140 paahtimoa aikojen kuluessa. Suurin osa on ollut kahvipaahtimoita mutta puhtaita sikuripaahtimoitakin on ollut kolmisenkymmentä kappaletta. Sikuri lienee nuoremmille tuntematon aine ja usein se sekoitetaan sakariiniin, joka oli ja on makeutusaine. Sikuri on aine, jota murennetaan kahvipannuun antamaan lisämakua kahville. Sitä käytettiin yleisesti vielä sotien jälkeen ja idea oli siinä, että kahvin ollessa kallista, se keitettiin tarkoituksella laihaksi ja ”terästettiin” lisäämällä halvempaa sikuria. Sikuri jalostettiin sikurikasvin juuresta paahtamalla. Sikurilla oli tärkeä osa myös Sota-aikoina, jolloin keksittiin paljon erilaisia kahvin korvikeaineita.

Kahvi levisi Etiopiasta ja Arabiasta Eurooppaan 1500- luvulla ja Suomeen se ehti noin vuonna 1750. Pavut myytiin pitkään paahtamattomina ja paahdettiin kotona erilaisilla prännäreillä. Amerikassa alettiin 1800-luvun puolivälissä myydä myymälän yhteydessä olevissa paahtokoneissa paahdettua kahvia ja ajatus levisi Eurooppaankin. Suomen ensimmäisen myymälän yhteydessä toimivan paahtokoneen otti käyttöön helsinkiläinen kauppias C.F. Blomberg vuonna 1883 ja ensimmäisen varsinaisen kahvipaahtimon aloitti kauppahuone Gustav Paulig vuonna 1904.

Kirjani on nyt elänyt elinkaarensa loppuun kirjakaupoissa. Sitä jäi kustantajan varastoon jonkin verran ja olen ostanut ne sieltä pois. Osan olen markkinoinut jo eteenpäin, mutta vielä niitä komerossa näkyy olevan. Kirja maksoi kaupoissa 27-31 euroa ja kiinnostuneille myyn niitä nyt hintaan 10 euroa kappale plus postikulut 3,60 euroa. Niitä voi tilata vaikkapa sähköpostilla: jormasipila(at)suomi24.fi.


Jorma Sipilä

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Kiitokset Jormalle ansiokkaasta yhteenvedosta. Teokseen tutustuneena voin suositella, vaikkei kahvia joisikaan. Risto