2011 Sukutapaaminen Marskin Majalla

Akaan Sipilän sukuseuran sukukokous järjestettiin Lopella Marskin Majalla aurinkoisessa säässä 12.6.2011. Tapaamiseen oli kokoontunut 57 aikuista sekä 6 lasta kesäsunnuntain viettoon.

Tervetuliaismaljan jälkeen Helena Höysniemen johdolla kisailtiin Marski-tietämyksestä vastaamalla 20 tietovisakysymykseen. Kisan voitti Kalevi Höysniemi ja toisena palkittiin Kokkoloiden tiimi.

Sukukokousta johti Kari Sipilä yhdessä sukuseuran puheenjohtajan Kirsti Taattolan kanssa. Kokouksessa hyväksyttiin 2010 toimintakertomus sekä tilit. Kokouksessa hyväksyttiin myös 2011 toimintasuunnitelma sekä talousarvio ja jäsenmaksuksi vahvistettiin edelleen 7 euroa. Hallitukseen valittiin erovuoroisen Arja Aulamo-Kokkolan tilalle Arjan poika Antti Kokkola. Erovuorossa ollut Pirkko Rodriguez valittiin uudelleen. Kati Manni ja Mirja Sipilä kertoivat sukutietojen siirrosta sähköiseen muotoon Sukujutut-ohjelmaan sekä sovittiin miten tietoja tästä eteenpäin päivitetään. Erityisesti halutaan kerätä sukulaisten sähköpostiosoitteita, jotta tietoa sukuseuran toiminnasta sekä tapahtumista saataisiin laajemmin jakoon.

Kokouksen jälkeen nautittiin maukas lounas sekä kuultiin Jorma Sipilän kertovan Martti Sipilästä ja Marskista. Tämän jälkeen kuultiin myös Ilkka Mannin kertovan suvun Tammelan haaran vaiheista. Esitysten jälkeen tutustuimme historialliseen Marskin Majaan.

Kuvat: Kari Sipila

Lue lisää...

Akaan Sipilän sukuseuran hallitus

Akaan Sipilän sukuseuran hallitus.

Akaan Sipilän sukuseuran hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Antti Kokkola sekä Pirkko Rodriguez valittiin uudelleen. Hallituksen kokoonpano on:
Kirsti Taattola, puheenjohtaja
Helena Höysniemi, varapuheenjohtaja
Ismo Isomäki
Antti Kokkola
Kati Manni
Pirkko Rodriguez
Erkki Sipilä
Risto Sipilä
Outi Stenholm
--------
Pirjo Kaukiainen, rahastonhoitaja
Mari Raininko, rahastonhoitaja 2012-
Mirja Sipilä, sihteeri

Kuvassa vasemmalta: Mirja Sipilä (sihteeri), Outi Stenholm, Erkki Sipilä, Kirsti Taattola (puheenjohtaja), Helena Höysniemi (varapj), Mari Sipilä (rahastonhoitaja 2012-), Antti Kokkola, Kati Manni.

Kuvasta puuttuvat Antti Isomäki, Pirkko Rodriguez, Risto Sipilä, Pirjo Kaukiainen (rahastonhoitaja).


Lue lisää...

Kari Sipilä vastaa sukuseuran kysymyksiin

1. Esittely
Olen Kari Sipilä, Kerttu ja Martti Sipilän toiseksi vanhin poika. Olen naimisissa Marja Sipilän kanssa ja poikamme ovat Jarkko ja Jouko, jotka on jo esitelty sukuseuran sivuilla. Lastenlapsia on viisi: Jarkolla ja Heidillä Annika, Erika ja Tommi sekä Joukolla ja Kimillä USA:ssa Anna-Maya ja Marko - herttaisia, aktiivisia ja reippaita kaikki.


Olen talvisodan ajan lapsi, synnyin helmikuussa 1940 Kangasalla Kiehelässä. Se oli äidin kotitalo, jossa olimme tuolloin talvisotaa paossa Helsingin Bulevardilla olleesta kodistamme. Talvi oli kylmä, jopa 40 pakkasastetta, kerrottiin. Isä oli sotatehtävien lisäksi Työtehoseuran toimitusjohtaja ja oli myös tuolloin oto. Helsingin yliopiston Malminkartanon opetus- ja koetilan tilanhoitaja. Tämän vuoksi muutimme vuonna 1943 uuteen tilanhoitajan rakennukseen Malminkartanoon ( josta muistan Helsingin ja Malminkartanonkin pommituksia keväällä 1944. Se rakennus on korjattuna nykyisin Malminkartanon seurakuntatalo, missä käymme laulamassa kauneimmat joululaulut ). Vuonna 1951 muutimme uuteen omakotitaloomme Martinkalliolle Kaarelaan, joka oli silloin Helsingin maalaiskuntaa. Ylioppilaaksi pääsin SYK:sta keväällä 1958 ja RUK:n kurssi oli 99. Dipl.ins.-tutkinnon suoritin rakennusinsinööriosastolla TKK:ssa v. 1964 ja tekn.lis.-tutkinnon TKK:ssa USA:n jatko-opiskelujen jälkeen v. 1965. Tekniikan tohtori h.c.:ksi minut nimitettiin vuonna 2000. Vanhempien kodista muutimme naimisiin mennessämme omaan kotiin Helsinkiin ja olemme asuneet usean Helsingin kodin lisäksi Riadissa, Chicagossa, Genevessä ja nykyisin omakotitalossamme Espoon Tuomarilassa. Kesäasuntomme hankimme jo vuonna 1967 Lammilta Ormajärven rannalta, jonne sitten tarpeen mukaan on tehty lisärakennuksia ja laajennuksia, viimeksi vuosituhannen vaihteessa.

Töissä olen ollut sekä rakennusalan ja muissa yritysjohdon tehtävissä eri yrityksissä ja eri toimialoilla. Olen ollut suunnittelijana ja urakoitsijana kotimaassa ja ulkomailla, rahoittajana, rakennuttajana ja kiinteistöliiketoiminnassa, kansainvälisissä tehtävissä ja asuen ulkomailla Saudi-Arabiassa, USA:ssa ja Sveitsissä sekä innovaatioalalla tutkimusta ja tuotekehitystä edistämässä ( Suunnittelukeskus, YIT, Postipankki, Amer-Yhtymä, Keksintösäätiö ). Varsinaisten eläkevuosien alettua olen toiminut omassa liikkeenjohdon konsulttitoimistossa Future Innovations, Fiksu Talo Oy-yrityksen osaomistajana sekä mentorina ja kansainvälistymisen seniorikonsulttina ( Nestor Partners ). Olen myös ollut monissa eri järjestöissä vastuullisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. On henkilöitä, jotka eivät osaa lopettaa!

2. Mitä odotat sukuseuralta?
Nykyisin nojaudutaan kovasti sosiaaliseen mediaan ja sähköisiin yhteyksiin kuten internetiin, sähköpostiin, facebookiin, linkediniin, twitteriin ja muihin. Ne - ja televisio sekä nuorisolla erilaiset pelit - ovat vallanneet aikaa henkilökohtaisilta tapaamisilta, jopa puhelinsoitoilta, vaikka puhelimitse tavoittaminen onkin kännyköiden ansiosta helpottunut paljon. Hyvin on sukuseurammekin esillä netissä.

Tämän sähköisen viestinnän vastapainoksi on tärkeää ylläpitää henkilökohtaisia
kontakteja ja tapaamisia tuttujen ja sukulaisten kesken. Siinä sukuseuralla on tärkeä tehtävä. On hienoa, että tapaamisia on muulloinkin kuin syntymäpäivinä, häissä tai hautajaisissa.

Jatkuvasti on myös esillä se, että nuoriso ei tunne sukulaisiaan eikä tule sukukokouksiin. Mikähän lääke tai porkkana siinä tepsisi?


3. Tärkeitä sukuun liittyviä muistoja
Viialassa meidän ja Lauri-sedän perheen kesänviettopaikat Soukko ja Luttusranta ovat lähekkäin, Jumusen lahden molemmin puolin. Eräänä sunnuntaiaamuna olympiavuonna 1952 Lauri-setä tuli Luttusten kalliolle ja huusi meille Soukkoon niin, että Jumunen raikui: ”Suomen missi Armi Kuusela on valittu Miss Universumiksi, maailman kauneimmaksi.” Oli hieno tunne, että me voitimme! Tähän aihepiiriin liittyen, muuten, olin muutama vuosi sitten ostamassa äidin ja isän haudalle kukkia Viialan kukkakaupasta. Siellä oli niin sievä myyjä, että kukkien valinta kesti ja kesti niin, että Marja melkein hermostui autossa odottaessaan. Kauppa lopulta syntyi ja selitin viipymiseni syyn. Sitten talvella 2008 Miss Suomeksi valittiin tämä viialalainen kukkien myyjä Satu Tuomisto!

Setä-Jussi eli J.F. Sipilä, joka oli syntynyt vuonna 1875 ja oli Sylvi Sipilän isä, oli vuosituhannen vaihteessa hetken aikaa Sipilän talon isäntänä, mutta siirtyi sitten liikemieheksi ostaen ja myyden hevosia, halkoja, kiinteistöjä yms. Hän omisti 69-vuotissyntymäpäivänsä aikaan vuonna 1954 ravintolan Helsingissä Mechelininkadun pohjoispäässä paikassa, missä nykyisin on Etolan myymälä. Hän päätti tuolloin järjestää 70-vuotispäivänsä juhlat sukulaisille ja ystäville vuotta aikaisemmin, kun kerran omisti hienon ja ison ravintolan. Pääsin tuolloin 14-vuotiaana mukaan juhliin isän kanssa, mutta syömisen jälkeen juhlissa minulla oli tylsää, kun aikuiset vaan juttelivat ja juhlivat. Mutta sitten eteisestä löytyi pajatso ja useamman kerran isä toi minulle kolikoita – ja sai jatkaa taas juhlimista. Setä-Jussi kuoli kuukausi oikean 70-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen, joten juhlat olivat oikeaan aikaan.

Soukossa tapahtui kesäisin paljon, muutimme sinne kesäisin vuodesta 1951 alkaen. Julkaisimme Jorman kanssa Soukon Sanomia ja Soukon Seutua, tekstaamalla tehtyä uutislehteä, jota kalkkeeripaperilla kopioitiin 4-5 kappaletta. Lehtiä myytiin Luttusrantaan ja Sipilään ja toki vanhemmille. Uutiset olivat heinäntekoa, urheilua, kyykäärmeitä, kalansaaliita, vesibussiaikatauluja, isän matkoja, säätietoja ja maailman tapahtumiakin. Käärmeitä siellä oli ja niitä pelättiin, kerran isää pisti kyy. Soukossa oli mm. formulakilpailuja itse tehdyillä puuautoilla, joita vedettiin perässä juosten. Jos auto kaatui, oli pysähdyttävä ja käännettävä auto pyörilleen, siis taidon ja nopeuden yhdistelmä. Soukon portailla katseltiin lähes täydellistä auringonpimennystä noettujen lasien läpi 30.6.1954. Kun omaa kaivoa ei alkuun ollut, juomavettä haettiin ämpärillä ja maitokannulla veneellä Sipilän talolta ja oli hankalaa, jos tuuli keinutti venettä. Muovikanistereja ei silloin vielä ollut. Sukulaisurheilukilpailuja oli Viialan urheilukentällä ja Suivalan Heikki vanhimpana oli yleensä paras ja siis myös esikuva.

Suivalassa Kärkölässä vierailtiin vuosittain, usein myös talvella Salpausselän kisojen aikaan. Sieltä ajettiin Lahteen ja oltiin ylpeitä Veikko Hakulisesta ja muista voittajista. Suivalassa oli upeat pitopöydät, maatalouskoneita, marjapensaita ja mukavaa seuraa. Ainoa ongelma Suivalassa oli klimppikeitto, sillä jauhoisia lihapullan kokoisia keitossa olevia klimppejä en millään meinannut saada nieltyä tai purtua. Useamman kerran otin klimpin salaa suustani ja pistin nenäliinaan taskuuni, toivoen, ettei kukaan huomaisi. Heikin kanssa katselimme kerran pihalla autoja ja yht’äkkiä Heikki kysyi, onko teidän autossanne jo turvavyöt, kun oli sellainen sykermä takapenkin keskellä. Tunnustin, ettei vielä ja tarkemmin katsottuamme sykermä olikin isän varahenkselit!


4. Päiväni nykyisin
Pääosin eläkkeellä ollessa on erityisen mukavaa, että aamut eivät useinkaan ole kiireisiä, vaan saa herätä rauhassa ja lukea Hesarin aamupuuron ja –kahvin kera. Tietokone ja sähköposti kyllä houkuttavat koneelle heti aamulla, ainakin vilkaisemaan sähköpostit sekä Maikkarin, Ilta-Sanomien, Iltalehden uudet uutiset ja juorut. Meillä molemmilla Marjan kanssa on omat työhuoneet laajoine arkistoineen ja ylitäysine kirjahyllyineen. Siivota pitäisi ja poistaa vanhoja tavaroita!

Viikon kokoukset, työt ja muut menot pyrin keskittämään viikon keskiosan päiviin, jolloin pitkät viikonloput antavat mahdollisuuden pitkiin viikonloppuihin mökille tai muuten. Vesijumppaa ja muuta kuntoilua on useampana päivänä viikossa ja onhan kotonakin kuntopyörä ja soutulaite, kun vaan tulee aloitettua niillä.

Netin kautta olemme Skypellä yhteydessä Joukon ja perheensä kanssa viikoittain ja Jarkon perhettä nähdään eniten juhlapäivinä ja nuorison urheiluharrastusten myötä. MTV3:n uutisia katsotaan säännöllisesti ja seurataan Jarkon uutisjuttuja. Niitä on nauhoitettukin monta kasetillista. Matkoja Amerikkaan tai lomakohteisiin mietitään usein ja selataan nettiä, osa matkojen iloista onkin suunnittelu etukäteen. Ja tietysti, Jarkon dekkarit luetaan ensin luonnoksena ja sitten kirjapainotuoreina sekä suomeksi että Joukon ja Jarkon Amerikan firman Ice Cold Crime tuottamat englanniksi käännetyt kirjat.


5. Saavutuksia ja harrastuksia
Mukava perhe ja rakkaat lastenlapset on ollut hienoin saavutus ja olla tämän sukuhaaran kantaisä, Nonno, niin kuin lapset sanovat. Nonno-nimen, joka on isoisä italiaksi, sain italialaiselta juristityökaveriltani Sveitsissä Annikan synnyttyä. Se on helppo nimi ja sisältää myös komennon no-no!

Työhöni ja tehtäviini on sisältynyt merkittävä määrä Suomen osaamisen ja sen innovaatiotoiminnan edistämistä sekä esittelemistä kansainvälisissä kongresseissa ja tilaisuuksissa parissakymmenessä maassa, mm. USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Isossa Britanniassa, Etelä-Koreassa, Jordaniassa, Libyassa, Iranissa, Azerbaijanissa, Uzbekistanissa, Filippiineillä, Romaniassa, Sveitsissä, Virossa, Ruotsissa jne. Niinikään olen ollut monessa yrityksessä kuten Rakennustekniikka Oy:n, Talouselämä Oy:n, YIT-Kiinteistöt Oy:n ja S-Asunnot Oy:n hallituksissa. Usean järjestön luottamustehtävät ovat olleet myös mielenkiintoisia sekä alaa edistäviä ja haastavia kuten toiminta Suomen Rakennuttajaliiton ja LES Scandinavian puheenjohtajana ja Suomen Teknillisen Seuran varapuheenjohtajana ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton hallituksessa. Kirjoittamistakin on työraporttien lisäksi ehditty tehdä eri kirjoihin, ammattijulkaisuihin ja mielipidekirjoituspalstoillekin.

Innosuomi-palkinnoilla, joita minulla oli ilo olla jakamassa Tasavallan Presidentin avustajana 10 vuoden aikana. Ensimmäinen palkintojen jako oli Presidentin linnassa, joka oli tosi hienoa. Itsenäisyyspäivän vastaanotolle meidät kutsuttiin 1998. Näin on hienosti edistetty suomalaisen innovatiivisuuden menestystarinoita. Arvokasta on myös olla Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen ja aiempi varaesimies.

Harrastusteni piiriin voidaan lukea valokuvaus ( mihinkähän ne kaikki kuvat nyt pistäisin ? ), linnut ja luonto, matkailu ja kansainvälistyminen sekä hiihto, laskettelu, golf ja nyt myös vesijumppa. Ikävuodet ja muut krempat alkavat vähitellen hiukan rajoittaa vilkasta liikuntaa, valitettavasti.


6. Mieleenpainuvin matkakohteeni
Olen käynyt yli 70 maassa työ- tai lomamatkalla ja asunut 6 vuotta ulkomailla; USA:ssa kahdesti, Saudi-Arabiassa ja Sveitsissä. Kotimaa on koluttu päästä päähän, samoin työ- tai lomamatkaillen.

Ehkä kuitenkin mieleenpainuvimpana matkakohteena on ollut Saudi Arabia vuosina 1978-79, jolloin olin Riadissa johtamassa suolanpoistolaitoksen rakentamista, jotta lähiseudun asukkaille saataisiin puhdasta juomavettä. Maa oli silloin voimakkaassa kasvu- ja muutosvaiheessa ja kansainvälinen osaaminen oli siellä toivottua ja myönteistä. Tuolloin koki eri kulttuurien vaikutteita ja ajattelutapoja sekä suvaitsevaisuutta. Siellä oli helpommin ymmärrettävissä historian ja Raamatun maisemat ja kertomukset hiekkaerämaineen, keitaineen, kirkkaine tähtitaivaineen ja mietiskelymahdollisuuksineen. Arabiankielen ja erilaisten aakkosten alkeiden opettelu, kultakaupat, hiekkamyrskyt, miesten etuoikeudet, siirtotyöläiset, kielten sekamelska, alkoholittomuus, lukuisat valokuvauskiellot, julkiset teloitusrangaistukset, holtiton liikenne, lentokentän ruuhkat jo silloin, Punaisen meren kirkkaus ja korallit sekä kova kuumuus olivat myös erilaisuuksia. Toki rakennusprojekti oli kiireinen, monia asioita piti soveltaa paikallisiin olosuhteisiin ja materiaaleihin, mutta valmista tuli ja asukkaat saivat puhdasta vettä.

Kävin muuten esitelmöimässä innovaatiotoiminnan kehittämisestä Riadissa lähes 30 vuotta myöhemmin ja etsiskelin tuttuja paikkoja. Kaupungin keskusta korkeine taloineen ja leveine katuineen oli muuttunut kovasti, mutta sivummalla ja maaseudulla oli kovin samanlaista kuin työskennellessämme siellä. Ehkei siellä ollut ollut muutoksia sataan tai tuhanteen vuoteenkaan, miten lie sitten tulevaisuudessa?


Lue lisää...

Sukutapaaminen 12.6. Marskin Majalla, Lopella

Akaan Sipilän sukuseuran 2011 tapaaminen järjestetään Marskin Majalla, Lopella helluntai-sunnuntaina 12.6.2011. Lue lisätietoja Jäsenkirjeestä 1/2011.

Ohessa tietoja Marskin Majasta, ajo-ohjeet sekä Lopen matkailutietoa.


Marskin Maja
Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja
Marskintie 216, 12700 LOPPI
www.marskinmaja.fi

Taustaa
Vuonna 1942 korpisoturit rakensivat kelohonkaisen metsästysmajan, saunan ja kalamajan Marsalkka Mannerheimille 75-vuotispäivälahjaksi.

Alkuperäinen sijaintipaikka oli Lieksajärven rannalla. Sotatapahtumien muuttuessa rakennukset purettiin ja siirrettiin koti-Suomen puolelle. Uusi sijaintipaikka löytyi Lopelta, Punelia-järven rannalta v. 1945.

Vuodesta 1959 maja on ollut matkailunähtävyytenä. Sen läheisyyteen avattiin v. 1992 kenttävartiomuseo Sisu majan rakentajien kunniaksi. Museossa yleisöllä on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua sota-ajan kenttävartio-oloihin.


Ajo-ohje pääkaupunkiseudulta:
Valtatietä 3/E12 ajetaan Riihimäelle asti. Riihimäeltä kantatie 54:lle Forssan suuntaan. Ajetaan Lopen keskustan ohi ja n. 14 km jälkeen käännytään vasemmalle Pilpala, tie nro 2832 (Rautakoskentie). Ajetaan n. 7 km, kunnes vasemmalle kääntyy tie Marskin Majalle (Marskintie). Opasteet, Mannerheimin Metsästysmaja, kantatie 54:ltä asti.

(lähde: www.marskinmaja.fi)

Loppi
Lopen kunta sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Asukasluku on 8 275, pinta-ala on 655,98 km2, josta 58,36 km2 on vesistöjä

Lopen vanha Pyhän Birgitan kirkko eli Santa Pirjo on Suomen vanhimpia puukirkkoja, noin 300 vuotta vanha. Lopen kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystiet 2824 ja 2831) kunnan luoteisosassa Pernunnummen alueella. Jatkosodan loppuvaiheessa 1944 marsalkka Mannerheimin metsästysmaja purettiin Itä-Karjalan Lieksajärveltä. Metsästysmaja pystytettiin uudelleen Lopelle kevät-kesällä 1945, marsalkan itsensä hankkimalle maa-alueelle Puneliajärven rannalle. Lopella on myös Räyskälän lentopaikka, jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto. Samassa yhteydessä sijaitsee Räyskälän lentokenttärata. Luonnonnähtävyyksiin kuuluu Komion luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo. Laakasalo Golf on osa Lopen kesäajan palveluita. Sen golfkenttä on kuusiväyläinen par 3 -tason nk. jokamiehen kenttä.

Kartanoputiikki Punainen Tupa tarjoaa tyylikkäitä ja yksilöllisiä vaatteita, kenkiä, laukkuja ja asusteita. Putiikki sijaitsee Leppäniemen kartanossa Lopella, 1900-luvun alussa rakennetussa työväenasuintalossa.
Kartanoputiikki Punainen Tupa, puh: +358 40 19 43846, http://www.kartanoputiikki.fi/


Mikkolan maatilan suoramyyntiLäyliäistenraitti 984, Läyliäinen, Puh. 019-447 688, 0400 851 742, (su klo 12-19)


Riihisalo on Kaartjärven rannalla, vanhan Salon kartanon mailla sijaitseva ympärivuotinen vapaa-ajanviettokeskus. Riihisalossa on tenniskenttä ja frisbeegolf-rata. Lasten mieleen ovat kotieläimet, joita voi seurata pihapiirissä.
Riihisalo/Lissun kahvio, puh. (019) 448 834
http://lisa.hyrinet.fi/loppi/matkailu/index.php?sivu=yritykset/riihisalo

Kalamylly sijaitsee Kaartjoen kosken rannalla, Kaartkosken kuohujen kohdalla. Kalamyllyllä Kaartkosken pauhuissa uiskentelee Kaartjoen oma, luontainen purotaimenkanta. Kalamyllyllä on toiminut myllyt, sahat ja pärehöylät jo 50-luvulta alkaen. Työnäytökset ja erilaiset kulttuuritapahtumat myllyllä tuovat myös historiaa esiin, kuten pikkukaupan esineetkin, jotka on valmistettu vanhoja perinteitä kunnioittaen ja menneisyyden ymmärtämiseen pyrkien.
Kalamylly, puh. 0400 948 221, Tarvontie 1, 12920 Topeno
http://lisa.hyrinet.fi/loppi/matkailu/index.php?sivu=yritykset/kalamylly

Räyskälä, Pohjoismaiden suurin harrasteilmailukeskus. Räyskälässä harrastetaan monia eri ilmailulajeja, useat ilmailukerhot pitävät Räyskälää tukikohtanaan. Eniten Räyskälässä nähdään laskuvarjohyppääjiä ja purjelentäjiä, mutta myös muut ilmailulajit on hyvin edustettuna. Kentän päässä sijaitsevassa Särkijärvessä nähdään usein vesikoneitakin.
Räyskälän Ilmailukeskus, puh. 020 743 8810, www.rayskala.com
http://lisa.hyrinet.fi/loppi/matkailu/index.php?sivu=yritykset/rayskalan_ilmailukeskus


Ateljee Villa Vesper, Sajaniemessä sijaitseva Mikael Vesperin ympärivuotinen kotiateljee. Kahdeksan kulmainen ja kolme kerroksinen taiteilija Mikael Vesperin pääosin omin käsin rakentama erämaa-ateljee ”Metsätähti” Lopen Sajaniemessä on jo sinänsä nähtävyys. Vuodenaikojen mukaan vaihtuvissa näyttelyissä Mikael Vesperin maalauksia, veistoksia ja muotokuvia. Myös vierailevien taiteilijoiden töitä.
Ateljee Villa Vesper, Villa Vesperintie 11, 12630 Sajaniemi, Puhelin: 041 4528 555, http://www.loppi.net/villavesper


Varmistathan Helluntai-sunnuntain aukioloajat.


Lue lisää...

Sukuseuran Jäsenkirje 1/2011

Vuoden 2011 sukutapaaminen järjestetään su 12.6.2011 Marskin Majalla, Lopella.
Ohessa Sukuseuran jäsenkirje 1/2011.

Hyvät Akaan Sipilän sukuseuran jäsenet!



Kesän 2010 sukukokous Akaan Viialan Palokärjessä kesäkuussa kokosi 48 sukuun kuuluvaa. Kokous oli sukuseuran toiminnan 20. vuosikokous. Erkki Sipilä antoi katsauksen sukuseuran tapahtumarikkaaseen toimintaan kuluneiden vuosien ajalta. Kokouksen ja lounaan ohessa tutustuttiin Erkki Sipilä ja Jorma Yrjölän kokoamaan valokuvanäyttelyyn suvun historiasta Viialassa. Lisäksi Jorma Sipilä kertoi Sipilän suvusta ja Varrasniemen asukkaista. Kokouksen jälkeen tutustuttiin Sipilän taloon ja pihaan.

Sukuseuran hallituksen erovuoroiset jäsenet Helena Höysniemi ja Risto Sipilä valittiin uudelleen hallitukseen. Erovuorossa olleen Ilkka Mannin tilalle valittiin Kati Manni. Vuonna 2011 hallituksen jäsenet ovat Helena Höysniemi, Ismo Isomäki, Arja Aulamo-Kokkola, Kati Manni, Pirkko Rodriguez, Erkki Sipilä, Risto Sipilä, Outi Stenholm ja Kirsti Taattola. Puheenjohtajana toimii Kirsti Taattola, varapuheenjohtajana Helena Höysniemi, sihteerinä Mirja Sipilä ja rahastonhoitajana Pirjo Kaukiainen.

Tänä vuonna kokoonnumme helluntai-sunnuntaina 12.6.2011 Lopelle Marskin Majalle. Historiallisesta Marskin Majasta lisätietoja sekä ajo-ohjeet liitteenä. Kokouksen jälkeen nautimme runsaan lounaan. Ilkka Manni kertoo suvun Tammelan haaran vaiheista. Ohjelmassa lisäksi Marskin Majan esittely. Liitteenä myös tietoa Lopen muusta matkailutarjonnasta.

Su 12.6. - Sukukokouksen 2011 ohjelma
klo 11.00 Ilmoittautuminen ja tervetuliaisjuoma
klo 11.30 Sukukokous
klo 12.45 Lounas
klo 13.45 Suvun Tammelan haaran vaiheista, Ilkka Manni
klo 14.15 Marskin maja ja Martti Sipilä, Jorma Sipilä
klo 14.30 Marskin Majan esittely
klo 15.00 Vapaata ohjelmaa
klo 15.00 Sukuseuran hallituksen kokous


Sukukokouksen osallistumismaksu on 20 € / henkilö sisältäen tervetuliaisjuoman ja lounaan. Alle 18-vuotiaat maksutta. Maksu suoritetaan paikan päällä ilmoittautumisen yhteydessä.

Pyydän palauttamaan oheisen, sitovan ilmoittautumislomakkeen 30.5.2011 mennessä sukuseuran sihteerille: Mirja Sipilä, Kasavuorentie 22 F 42, 02700 Kauniainen tai sähköpostitse osoitteeseen mirja.sipila@ovi.com .

Kokouksessa päätetään vuoden 2011 jäsenmaksu, jonka voit maksaa kokouksen jälkeen paikan päällä tai myöhemmin pankkiin Nordea 205820-261142.

Tämä kirje on lähetetty sähköpostilla niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa ja postitse muille, rekisterissä olevien osoitetietojen pohjalta. Kirje on myös julkaistu suvun Internet-ja Facebook-sivuilla. Mikäli haluat paperisen version, lähetä sähköpostilla pyyntö Mirja Sipilälle. Kirjeitä ei enää postiteta henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet jäsenmaksua kolmen edeltävän vuoden osalta.

Tutustu sukuseuran internetsivuihin http://akaansipila.blogspot.com.
Hyvää kevättä ja alkukesää toivottaen


Kirsti Taattola
sukuseuran esimies
Lue lisää...

2011 Sukukokous Lopella Marskin Majalla SU 12.06.2011

Vuoden 2011 sukukokous pidetään SU 12.06.2011.

Paikkana tänä vuonna historiallisestikin ajankohtainen Marskin Maja Lopella.



Vuonna 1942 korpisoturit rakensivat kelohonkaisen metsästysmajan, saunan ja kalamajan Marsalkka Mannerheimille 75-vuotispäivälahjaksi. Mannerheim on tänäkin vuonna ajankohtainen kun hänen kuolemasta tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta. Sukukokouksen oheisohjelmana saamme kuulla tarinoita Mannerheimin metsästysmajan tapahtumista.

Sijainti on sopiva myös lapsiperheille. Suvun hallitus on myös päättänyt, että sukukokouksen yhteydessä tarjottava lounas on ilmainen alle 18 vuotiaille. Joten tervetuloa koko perheen voimin mukaan kesän 2011 sukukokoukseen.

Lisätietoja Marskin Majasta osoitteessa: http://www.marskinmaja.fi/. Kutsut sekä ohjelma lähetetään toukokuun alussa.

Merkkaattehan päivän jo kalenteriin!
Nähdään SU 12.06.2011 Lopella!

Lue lisää...

Eeva Sipilälle tunnustusta päijäthämäläisen ruokaperinteen edistäjänä

Keittiömestari ja opetusneuvos Jaakko Kolmonen ojensi Eeva Sipilälle vuotuisen Jaakko Kolmosen rahaston palkinnon suomalaisen ruokakulttuurin vaalimisesta.


Eeva pyörittää yhdessä miehensä Antti Sipilän kanssa Suivalan pitokartanoa Kärkölässä. Palkinnosta raportoineen Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa Eevaa kiitettiin erityisesti päijäthämäläisen ruokakulttuurin edistämisestä. Valtakunnallinen palkinto jaettiin Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen tapahtumassa marraskuussa. Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus 26.11.2010.

Suivalan pitokartano palkittiin elokuussa myös vuoden kärköläläiseksi yritykseksi. Etelä-Hämeen Lehdessä 9.9.2010 julkaistussa artikkelissa "Suivalassa kiireettömyys tarttuu vierailijaan" Eeva kertoo, että pitokartano on panostanut alusta lähtien kotimaiseen ruokaan. Vuosittain Suivalassa järjestetään noin sata tilaisuutta ja toimintaa pyöritetään koko perheen voimin. Etelä-Hämeen Lehden artikkelissa Eeva kertoo, että emäntä pukeutuu Antin isoäidin hääpuvun kaavalla valmistettuun pukuun.

Onnittelut Suivalaan!!
Lue lisää...