Näin Akaan Sipilän sukuseura käynnistyi

Ensivaiheessa seuran toiminnan käynnistivät Viialan Sipilän isännän, vuonna 1869 syntyneen Kustaa Vasilius Juhonpojan lastenlapset. Liikkeelle lähdettiin verraten rajoitetusta sukukokonaisuudesta, jota varsin pian päätettiin laajentaa. Sukuyhteyden selvittelyn runkona on käytetty Jalmari Finnen Valtionarkistosta vuonna 1933 keräämää Sipilän talon isäntien ja heidän lastensa sukutaulustoa.

Kustaa Vasiliuksen lapsia, Martta, Hannes, Väinö, Lauri ja Martti, voidaan pitää sukuseuran toiminnan henkisinä käynnistäjinä, vaikka he eivät konkreettista toimintaa ehtineetkään aloittaa. He muodostivat vahvan ryhmän, jolle Viiala ja Jumusen rannat antoivat lujan henkisen perinnön ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Erityisesti Martti Sipilän elämänsä viime vaiheessa tekemä ajatustyö velvoitti seuraavan sukupolven toteuttamaan isiensä toiveet perustaa sukuseura.

Serkukset Erkki, Heikki ja Risto Sipilä sopivat sukuseuran perustamisen valmisteluista syyskesällä 1991. Päätettiin, että ensimmäiseen sukutapaamiseen kutsutaan Viialan Varrasniemen Sipilään avioliiton kautta emännäksi tulleen, vuonna 1839 syntyneen Maria Heikintyttären molempien avioliittojen jälkeläiset. Näin kutsuttujen piiriin tulivat Vilot, Sipilät, Rautaset, Sipilät (Sylvi), Mäenpäät ja Lahdet.

Ensimmäinen sukukokous
Sukuseuran perustava kokous pidettiin Ellilän kievarissa Toijalassa 26. lokakuuta 1991. Suvun jäseniksi katsottiin ne, jotka ovat isän tai äidin puolelta Viialan Varrasniemen Sipilän eli Borgmestarin sukuun kuuluvia tai ovat avioliiton kautta siihen liittyneet. Toiminnan perustana olisi kolme päälinjaa, selvittää suvun vaiheita, vaalia perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhtenä osasyynä sukuseuratoiminnan voimistumiseen on sukujen ja jäsenten hajaantuminen ympäri maata ja maailmaa, jolloin entistä harvemmin normaalioloissa voidaan tavata lähisukulaisia.

Perustamiskirjan allekirjoitti kaikkiaan 55 läsnäolijaa, ensimmäinen allekirjoittaja oli Sylvi Sipilä. Seuran ensimmäiseen hallitukseen valittiin Inkeri Heinänen, Hannele Nurminen, Raija Leppänen, Erkki Sipilä, Heikki Sipilä ja Risto Sipilä.

Sukulaispiiri laajeni
Jo varsin pian jatkettiin suvun selvittelyä. Jo vuoden 1993 sukukokoukseen voitiin kutsua Kustaa Vasiliuksen isän sisaren, vuonna 1851 syntyneen Matilda Heikintyttären jälkeläiset. Näin mukaan tuli Tammelan Torron Marttilan sukuhaara. Uuden sukuhaaran edustajaksi seuran hallitukseen valittiin Ilkka Manni.

Suvun selvittelyä jatkettiin ja vuoden 1995 kokouksessa oli jo mukana Sipilän tyttären, vuonna 1804 syntyneen Greta Liisa Heikintyttären jälkeläisiä. Hän meni naimisiin Urjalaan ja suuri osa sukuhaarasta vaikuttaa nykyisin Someron seudulla. Tämän sukuhaaran edustajaksi seuran hallitukseen valittiin Ismo Isomäki.

Akaan Sipilän sukupiiriin kuuluvien henkilöiden määrä on tällä hetkellä noin 400.


Heikki Sipilä




Valokuvat Akaan Sipilän suku - kirjasta.
Yläkuva: Akaan Sipilän sukuseuran ensimmäinen hallitus, vasemmalta Raija Leppänen, Erkki Sipilä, Risto Sipilä, Heikki Sipilä, Inkeri Heinänen ja Hannele Nurminen.
Alakuva: Ensimmäisen sukukokouksen aluksi kuultiin viialalaisen lehtori Kerttu Stenholmin esitelmä Varrasniemen vaiheista.