Jarkko Sipilä vuoden dekkarikirjailija

Kahdeksas Takamäki-romaani Seinää vasten toi Jarkko Sipilälle Vuoden johtolanka 2009 -palkinnon. Palkintotilaisuus järjestettiin Helsingissä 10. maaliskuuta.


Suomen dekkariseura ry:n Vuoden johtolanka -palkinto myönnetään vuosittain edellisen vuoden merkittävästä kotimaisesta dekkariteosta.

MTV 3:n uutisten mukaan Suomen dekkariseura korosti Jarkon kriittistä yhteiskunta-analyysia, josta on tullut kirjailijan tavaramerkki. Vakavat yhteiskunnalliset epäkohdat punoutuvat luontevasti kokonaisuuteen.

MTV 3: MTV3:n Jarkko Sipilä vuoden dekkarikirjailija

Yle Uutiset: Jarkko Sipilä on vuoden dekkarikirjalilija

Lue myös sukuseuran sivuilta Sukulaisia esittelyssä: Jarkko Sipilä

Lue lisää...

Sukulaisia esittelyssä: Jouko Sipilä

Sukulaisia esittelyssä -sarjassamme Kirsti Taattolan haasteeseen ja näin sukuseuran kysymyksiin vastaa Jouko Sipilä.



1. Esittele itsesi
Olen Jouko Sipilä, syntynyt Helsingissä vuonna 1970, Kari ja Marja Sipilän poika ja kirjailija-journalisti Jarkon pikkuveli. Noin kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen New Yorkissa ja Lontoossa, olemme perheen (vaimo-Kim, Anna-Maya, 7, ja Marko, 5) kanssa jälleen asettuneet USAssa Minneapolis, Minnesotan esikaupunkialueelle. Kim on täältä kotoisin. Olin täälläpäin jo vaihto-oppilaana 80-luvulla. Isän ja äidin muutettua USA:an töihin, minun oli helppoa tulla tänne opiskelemaan. Valmistuin täällä kahdesta yliopistosta, ensin St. Cloud State Universitysta (B.Sc), jossa tapasimme Kimin kanssa, ja sen jälkeen suoritin University of Minnesotassa MBA-tutkinnon.


Opiskelun jälkeen olen ollut viitisentoista vuotta pankki- ja vakuutusalan rahoitus- ja sijoitustehtävissä eri rahalaitoksissa, viimeiseksi Barclays Capitalissa New Yorkissa ja Lontoossa. Työpäivät niissä tehtävissä olivat yleensä 12-14 tuntia, eikä perheelle jäänyt valitettavasti paljon aikaa. Siksi päätin lopettaa rahoitusalan tehtävät ja siirtyä New Yorkin ruuhkista ja stressistä rauhallisempiin maisemiin. Nyt mietin seuraavia hommia, joista yksi on pienkustantamon perustaminen nimeltään Ice Cold Crime, LLC, joka tulee julkaisemaan suomalaisia dekkareita englanniksi. Yhden mahdollisen kirjailija-asiakkaan olen jo keksinyt. Muutakin on vireillä, mm. yliopistoon on jo kyselty luennoimaan.


2. Mitä odotat sukuseuralta?
Tietoa suvun historiasta ja merkittävistä sukulaisista. Miten kaukosukulaiset voivat pitää yhteyttä Suomen sukulaisiin tai toisiin "kauko"sukulaisiin. Voisiko sukuseura avata facebook.com- tai myspace.com- tyylisen ryhmän omien sivujensa lisäksi tai osaksi niitä? Sukulaismatrikkeli on hyvä juttu, mutta se ei ole ihan päivän tasolla eikä se ole arkipäiväinen kontaktipinta.


3. Kerro jokin Sinulle tärkeä sukuun liittyvä muisto
Käärmeet ja savusauna Martti-vaarin mökillä Viialassa Soukossa. Muuten poikani Markon kolmas nimi on Martti eli sama kuin Karin isällä.

En malta olla mainitsematta toisena muistoina valitettavaa hyökkäystä World Trade Centeriin, jonka sattuessa olin Manhattanilla ( mutta en WTC:ssä ). Tunne oli hirveä, kun TV:stä toimistossa näki, mitä tapahtuu, mutta kun ei alkuun tiennyt, mitä todella oli tapahtunut, oliko kemiallisia- tai biologisia-aseita jne. Kerroin näistä Manhattanin kauheista tunnelmista MTV3:n uutisiin Jarkon soitettua minulle. Olin silloin pitkän odotuksen jälkeen onneksi jo poistumassa Manhattanilta kotiinpäin esikaupunkiin laivalla, mutta koko kauheus savupilvineen oli silmieni edessä. Se uutisointi oli kuulemma sukulaisille helpotus, kun ääneni kuului ja selvisi, etten ollut jäänyt uhriksi.


4. Mitä päiviisi / viikkoosi kuuluu?
Päivät ovat menneet uuden firman perustamiseen, talon ja lasten hoitamisessa, sekä, no, onhan sitä nyt hieman golfiakin tullut pelattua. "Muutaman" vuoden tauon jälkeen on taas tullut alettua kuntoilu ja painon vähentäminen alle sataan kiloon! Täällä oli myös kansainvälinen päivä, jossa olin esittelemässä Suomea. Pidän myös yhteyksiä laajaan verkostoon. Suomeen olemme yhteydessä netissä Skypen ja sähköpostien avulla. On hienoa, että Jarkonkin lapset puhuvat hyvää englantia, jolloin serkuksetkin voivat ehtiessään seurustella.


5. Kerro harrastuksistasi/saavutuksistasi!
Harrastuksiani ovat golf, koripallo ja laskettelu. Golfissa tasoitukseni on siinä 15 paikkeilla ja kaikkein hauskinta on Kari-isäni päihittäminen. Pelaamme yhdessä pari kertaa vuodessa joko kesällä Suomessa käydessämme tai sitten Marjan ja Karin ollessa kanssamme maailmalla. Pelipaikkakunnat ovat vaihdelleet Suomesta Minnesotaan, Espanjaan, Portugaliin, New Yorkiin, Connecticutiin, New Jerseyhin, Floridaan, Ranskaan ja Dominikaaniseen Tasavaltaan. Ainoastaan harmittaa että Lontoossa asumisen aikana ei ehditty pelata faijan kanssa Brittien saarilla.


6. Mikä on mieleenpainuvin matkakohteesi?
Kyllä se on Karin ja Marjan mökki, Lammilla. Sieltähän tuo kuvanikin on. Siellä tulee nyt käytyä koko perheen voimin noin kerran vuodessa.


7. Kenelle sukuseuran henkilölle haluat osoittaa kysymykset?
Lähetetään polvea ylöspäin, isälle, Karille.

Lue lisää...

Sukulaisia esittelyssä: Kirsti Taattola

Sukulaisia esittelyssä -sarjamme kysymyksiin vastaa nykyinen esimiehemme Kirsti Taattola.

1. Esittele itsesi
Olen Kirsti Taattola, os. Sipilä, Martin nuorin tytär, syntynyt vappuaamuna 1949. Kasvoin sisarussarjan kuopuksena, Jorman, Karin, Pirjon ja Riston kanssa Kaarelan Martinkalliolla. Huolettomat lapsuuden Kesät vietimme Soukossa Viialassa. Opiskelin Viikissä maatalousmetsätieteiden maisteriksi. Nyt toimin vanhempana asiantuntijana Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikössä Työterveyslaitoksella Kuopiossa.

Kiinnostuin maatalouden työtekniikkaa opiskellessani ergonomiasta ja pääsin apulaistukijaksi Työterveyslaitokselle Helsinkiin valmistumisvaiheessa vuonna 1975. Siitä lähtien olen ollut laitoksella eri tehtävissä. Vuonna 1977 toimeni siirrettiin Kuopioon. Päätyönä on ollut maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittäminen. Työhöni kuuluu tutkimusta, koulutusta, tiedottamista, kokouksia, näyttelyihin ja moniin erilaisiin tilaisuuksiin osallistumista. Nykyisin matkustan noin 30-40 päivänä vuodessa, välillä myös ulkomaille.



Olen toiminut vuodesta 1991 sivutoimiemäntänä Nilsiässä Pertin isännöimällä Taatonniemen tilalla. Työmatkaa kertyy yhteen suuntaan 64 kilometriä. Tilalla oli aikanaan lypsykarjaa, mutta vuodesta 1994 lähtien rehuviljantuotanto ja metsätalous. Harrastuksena Pertillä on kaksi suomenhevosruunaa.

Olen neljän lapsen onnellinen mumma. Tampereella asuva Soile-tytär on kunnostautunut äitiään paremmin sukuseuran uusien jäsenten tuottamisessa!

2. Mitä toimiminen sukuseurassa on Sinulle merkinnyt?
Yllätyin, kun minua esitettiin ja kannatettiin sukuseuran esimieheksi. Olen käynyt melko harvoin sukukokouksissa työ- ja kotiesteiden vuoksi. Pidän sukuseuramme esimiehen tehtävää tärkeimpänä tämän hetkisistä luottamustoimistani. Olen yrittänyt tutustua seuran arkistoon. Hallituksen pitkäaikaisten jäsenten tuella pääsin hyvin sisään seuran toimintaan. Sukuseuran rutiineihin kuluu yllättävän paljon aikaa. Suurimmat haasteet ovat: miten saamme nuoret sukulaisemme kiinnostumaan toiminnasta sekä miten saamme toimitettua täydennysosan sukukirjaan. "Tammelan sukuhaaraan" tutustuminen on ollut mielenkiintoista.

3.Kerro jokin Sinulle tärkeä sukuun liittyvä muisto
En osaa yksilöidä erityisesti yhtä muistoa. Suvun tapaamiset liittyvät vahvasti Viialaan ja kesään. Sipilän veljekset Väinö, Lauri ja Martti pitivät tosiinsa sekä sisareensa tiivisti yhteyttä. Lämmöllä muistelen naistenviikon nimipäiväkierrosta. Olgan päivät Härsilässä, Kirstin päivät Soukossa ja Martan päivät hänen vanhassa kammarissaan. Martan päiviä muistellessa aistin nytkin kammarin tuoksun, näen Martan hymyn ja maistan kirpeän siman, jota usein oli tarjolla. Kammariin mahtui kerralla yllättävän paljon sukua, me lapset tietenkin leikimme ulkona kalliolla. Myös kyläilyt Rautasen sisarusten Suvipirtissä kuuluivat kesään. Tarjolla oli aina Tampereen leipomoiden herkkuja. Aika kultaa muistot. Lapsena nämä vierailut eivät varmaankaan tuntuneet niin hauskoilta kuin nyt jälkeenpäin muistellessa!

4.Mitä päiviisi / viikkoosi kuuluu?
Herään ennen kuutta, seitsemän maissa ajelen Kuopioon työpaikalle, jos ei ole matkapäivä. Suurin osa päivästä kuluu näyttöpäätteen äärellä. Sähköpostissa tulee päivittäin kysymyksiä, joihin vastaan. Kysyjinä ovat työterveyshuollot, ProAgria maaseutukeskusten neuvojat tai opiskelijat. Keskusyksikkömme on neljän henkilön kiinteä tiimi ja päivittäin on pikkupalavereita. Meneillään on tutkimuksia, joiden analysointiin ja raportointiin pitäisi löytyä aikaa. Kirjoitamme tiedotteita laitoksen internet sivuille. Toimitamme vuosittain asiakastiedotetta, johon tulee kirjoitettua pari kolme juttua, ja päivitämme www.ttl.fi/maatalous aihesivuja. Viikonloput kuluvat sitten kotitaloustöissä ja
EU:n määräämissä paperihommissa. enää en juuri maataloustöitä tee. Silloin kun meillä vielä oli lehmiä, lypsin joskus jopa itsekseni, jos Pertillä oli muuta työtä.


5.Kerro harrastuksistasi/saavutuksistasi!
Isä piti kunto- ja hyötyliikuntaa tärkeänä. Taustana olivat Tahko Pihkalan opit. Sitä perua on säännöllinen liikunnan tarve. Nautin luonnossa, erityisesti metsässä ja järvellä liikkumisesta. Olen intohimoinen sienestäjä ja yritän käydä metsässä pari - kolme kertaa viikossa. Kesällä soutelen ja kalastan kahden kissamme kanssa. Talvella hiihtelen enimmäkseen omia latuja metsätiellä tai jäällä.

Pikku hiljaa olen joutunut mukaan erilaisin yhdistyksiin: Vuotjärven kylätoimikunta, Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys, Nilsiän seurakunnan johtokunta ja Vuotjärven lähetystyöseura. Näissä toimin aktiivisesti, mutta olen "jäsenmaksujäsenenä" monessa muussakin yhdistyksessä kuten Pohjola- Norden, Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Tärkein saavutus oli saada tytär täysi-ikäiseksi ja "jaloilleen". Väitöskirja taitaa jäädä tekemättä. Julkaisuluettelooni on kertynyt noin 340 julkaisua, joten mahdollisuuksia kirja tekoon olisi ollut. Aikanaan pidin pätevöitymistä tärkeämpänä viettää aikaa tyttäreni kanssa. Myöhemmin pitkät työmatkat ja maatilan pyörittämisen tukeminen EU-byrokratiassa on vienyt voimavaroja.

6.Mikä on mieleenpainuvin matkakohteesi?
Pääsin lapsena mukaan monelle matkalle useisiin Euroopan maihin. Työmatkoja on ollut Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Venäjällä, Ukrainassa, USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa. Yksi merkittävimmistä kokemuksista oli maaliskuussa 1987 keksiyöllä käynti Sacre´-Coeur kirkossa Pariisissa. Olin käynyt kirkossa päivänvalossa, mutta kävin kirkossa uudelleen parin työystävän kanssa keskiyöllä täyden kuun loisteessa. Tunnelma kirkossa oli levollisen harras, eikä turistiryhmiä ollut paikalla. Ainakin minä aistin Korkeimman läsnäolon.

Kotimaan kohteista ehdottomasti rakkain on talvinen Pyhä-Luoston kansallispuisto, jossa olen hiihdellyt 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Erityisesti haluan mainita Pyhätunturin Isokurun, jossa olen käynyt myös toukokuun lopulla, kun koivut olivat hiirenkorvalla. Kerran huhtikuussa olen onnistunut kapuamaan Noitatunturille, useimmiten on ollut epäsuotuisa sää.

7.Kenelle sukuseuran henkilölle haluat osoittaa kysymykset?
Kummipojalleni Jouko Sipilälle joka on sukuseuran uusi jäsen.


Lue lisää...

Akaan-Sipilän sukuseuran kokous Hämeenlinnassa 8.6.2008

Vuonna 1991 perustetun Akaan-Sipilän sukuseuran jäsenet ovat peräisin Viialan Varrasniemessä sijaitsevalta Sipilän tilalta. Seurassa on noin 120 jäsentä. Suvun tärkein vuosittainen tapahtuma on kesällä järjestettävä sukukokous.

Kesän 2008 kokouspaikka oli Hämeenlinnan kasarmialueella sijaitseva Kerhoravintola Seiska. Sää oli kesäinen ja iltapäivällä helteinen. Tapaaminen alkoi periteisesti kokouksella, johon osallistui 42 sukuseuran edustajaa. Ilahduttavaa oli viiden nuoren perheenjäsenen läsnäolo. Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki hallituksen pitkäaikaisen jäsenen Maija Härsilän muistoa kunnioittaen. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Keskusteltiin mm. jäsenrekisterin ylläpidosta ja sukuhistorian kerryttämisestä sekä vuoden alkupuolella avatun kotisivuston käytön aktivoinnista.

Sukuseuran hallitus vuonna 2008: Helena Höysniemi, Ismo Isomäki Arja Aulamo-Kokkola, Ilkka Manni, Pirkko Rodriquez, Erkki Sipilä, Risto Sipilä, Outi Stenholm ja Kirsti Taattola. Seuran puheenjohtajana toimii Kirsti Taattola, varapuheenjohtajana Ilkka Manni, sihteerinä Outi Stenholm ja rahastonhoitajana Pirjo Kaukiainen.

Seuraava kokous ehdotettiin pidettäväksi Valkeakoskella asuntomessujen aikaan. Alustavaksi ajankohdaksi ehdotettiin sunnuntaita 9.8.2009. Hallitus valmistelee kokoontumista ja asiasta tiedotetaan hyvissä ajoin.

Kokouksen jälkeen nautittiin lounaspöydän antimista ja vapaasta seurustelusta. Tämän jälkeen oli mahdollisuus tutustua Hämeen linnaan tai Suomen tykistömuseoon. Pääosa kokouksen osanottajista valitsi linnakierroksen, jossa sukuumme kuuluva Aleksis Stenholm toimi erinomaisena oppaana.

Lue lisää...

Sukuseuran Jäsenkirje 1/2008

Hyvät Akaan-Sipilän sukuseuran jäsenet!

Lue sukuseuran jäsenkirje sekä kutsu 8.6. Hämeenlinnassa järjestettävään sukukokoukseen. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä.



Kesän 2007 sukukokous Kylmäkoskella Karllundin kartanossa sateisena elokuun sunnuntaina kokosi 55 suvun jäsentä. Ennen sukukokousta sukuseuran edustajat kunnioittivat edesmenneitä suvun jäseniä Toijalan hautausmaalla laskemalla seppeleen sukuhaudalle.

Kokouksessa erovuoroiset jäsenet Ilkka Manni ja Risto Sipilä valittiin uudelleen. Heikki Sipilän tilalle valittiin Helena Höysniemi. Muut jäsenet jatkavat. Hallituksen jäsenet vuonna 2007 olivat Helena Höysniemi, Maija Härsilä, Ismo Isomäki Arja Aulamo-Kokkola, Ilkka Manni, Erkki Sipilä, Risto Sipilä, Outi Stenholm ja Kirsti Taattola. Seuran puheenjohtajana toimii Kirsti Taattola, varapuheenjohtajana Ilkka Manni, sihteerinä Outi Stenholm ja rahastonhoitajana Pirjo Kaukiainen.

Tänä vuonna kokoonnumme sunnuntaina 8.6.2008 Hämeenlinnaan. Kokous pidetään Kerhoravintola Seiskassa (www.kerhoravintolaseiska.fi), jossa nautimme myös lounaan. Kokouksen jälkeen on mahdollista tutustua Hämeen linnaan (www.nba.fi/fi/hameenlinna) tai Tykistömuseoon (www.tykistomuseo.fi). Pyydän, että ilmoitat kokoukseen ilmoittautumisen yhteydessä myös osallistumisesi kierrokseen linnassa tai Tykistömuseossa.

Sukukokouksen 2008 ohjelma Hämeenlinnassa, Kerhoravintola Seiska, Suomenkasarmi, rakennus 7 (ajo-ohjeet: www.kerhoravintolaseiska.fi)

Sunnuntai 8.6.2008

klo 11.00 Ilmoittautuminen ja tervetuliaisjuoma, Kerhoravintola Seiska
klo 11.30 Sukukokous
klo 12.30 Lounas, noutopöytä
klo 13.30 Sukuseuran hallituksen kokous
klo 14.00 Siirtyminen Hämeen linnaan tai Tykistömuseoon

Sukukokoukseen ja lounaalle osallistumismaksu on 28 €/henkilö (yli 12 -vuotiaat), lapset maksutta. Lisäksi opastettu kierros Hämeen linnassa maksaa 7 €/peruslippu, 5 € eläkeläiset ja 7 – 17 -vuotiaat, alle 7-vuotiaat maksutta tai vaihtoehtoisesti Tykistömuseossa 6 €/aikuinen, 3 € 7 – 17 -vuotiaat, alle 7-vuotiaat maksutta. Maksut suoritetaan paikan päällä ilmoittautu-essa sukukokoukseen.

Pyydän palauttamaan sitovan ilmoittautumislomakkeen 15.5.2008 mennessä sukuseuran sihteerille Outi Stenholm, Eino Leinon katu 7 B 9, 13130 HÄMEENLINNA, sähköposti: outis@aina.net .

Niitä jäseniä, jotka eivät maksaneet Karllundissa vuoden 2007 jäsenmaksua, pyydetään maksamaan vuoden 2007 jäsenmaksu 7 € seuran pankkitilille Nordea 205820-261142, eräpäivä 15.5.2008. Merkitkää kaikkien jäsenten nimet, joita maksu koskee (18 vuotta täyttäneet)!

Tämä kirje on lähetetty sähköpostilla niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa ja muille paperinen kirje. Mikäli haluat paperisen version, lähetä sähköpostilla pyyntö Outi Sten-holmille.

Tutustu sukuseuran uusin internetsivuihin http://akaansipila.blogspot.com. Anna palautetta!


Hyvää kevättä ja kesän alkua kaikille jäsenille toivottaen

Kirsti Taattola, sukuseuran esimies



Lue lisää...

Martti Sipilän syntymästä 100 vuotta

Martti Sipilän syntymän 100-vuotispäivää kunnioitettiin 15.2. Helsingin yliopiston Agroteknologian laitoksella Viikissä sekä 16.2. Viialassa sukuseuran hallituksen kokouksen yhteydessä. Viialassa hallituksen jäsenet sekä sukulaiset laskivat haudalle kukkatervehdyksen. Muistohetkessä Kari Sipilä kertoi sanoin ja kuvin Martin elämästä. Kirsti Taattola esitti yhteenvedon hänen työurastaan. Marja Antila ja Risto Sipilä esittivät Finlandia-hymnin.

Kuvassa vasemmalta Risto Sipilä, Marja Antila, Marja Sipilä, Pirjo Kaukiainen ja Kari Sipilä. Taustalla vasemmalla Helsingin yliopiston tiloissa oleva maalaus professori Martti Sipilästä. Lue lisää...

Sukulaisia esittelyssä: Gunvor Sipilä

Gunvor Sipilä s. 1911 haastattelu Akaan-Sipilän Sukuseuran blogiin tehty Munkkiniemessä 19.2.2008 haastattelijana Erkki Sipilä

1. Mitä sukuseuran toiminta ja sukukokoukset merkitsevät sinulle?
Sukulaisten tapaaminen on minusta hyvin tärkeätä, kun nykyisin ei enää tavata muuten, niin kokouksissa tavataan joka vuosi.



2. Olet osallistunut kaikkiin sukuseuran kokouksiin ja niiden yhteydessä pidettyihin tapahtumiin. Mikä kokous on jäänyt erityisesti mieleesi?
Lahden kokous oli mielenkiintoinen ja käynti maatalousnäyttelyssä oli mukava lisä ohjelmaan kun saatiin nähdä maatalouden nykyisiä menetelmiä.


3. Lutusrannan huvilaa alettiin rakentaa 1948 ja olet viettänyt sen jälkeen kaikki kesät siellä, nyt on siis tulossa kuudeskymmenes kesä. Milloin kävit ensi kertaa Akaassa ja missä asuitte?
Lauri kävi näyttämässä minua suvulle n v 1935 ja nukuin Sipilän salissa.


4. Millaiset olivat ensivaikutelmasi Hämeessä?
Olin käynyt Arolassa Kylmäkoskella, jossa sisareni Birgit emännöi ja näinollen Häme oli jo tuttua. Kun olen maalta kotoisin, tunsin olot ja siinä mielessä ei uutta ollut.


5. Mikä erosi erityisesti sinulle uusissa oloissa ja kuinka sinut otettiin vastaan?
Otettiin hyvin vastaan, kun taloon oli tuotu kokkikin (Laakson Helmi?), kuitenkin aluksi suhtautuminen oli jonkin verran varovaista, kun olen lähtöisin ruotsinkielisestä suvusta.


6. Keitä edellisten sukupolvien sukulaisia tapasit ja jäikö mieleen erityisiä tapauksia?
Mummu eli vielä silloin ja hän oli hieno ja hyvä ihminen, hyvin kärsivällinen. Keskustelut jäivät vähiksi. Setä- Jussi oli usein talossa ja hän oli kauppamies, jolla oli aina kiire, tuli ja meni. Talossa oli aina sisäpiika, karjakko, mies ja poika, jotka olivat talon ruuissa. Vuorisen Jalmari oli pitkäaikainen työntekijä, joka nai karjakon, Salmen (asuivat nykyisen Varrasniementien risteyksessä).


7. Ennen pidettiin erityisesti merkkipäivinä suuria pitoja, joihin sukulaiset, naapurit ja paikkakuntalaiset kutsuttiin. Oliko näitä myös Sipilässä?
Oli, syntymäpäiviä erityisesti ja suuret lukuset pidettiin ja silloinkin oli oikein ruokapidot. Lukuset pidettiin talvisin vuorovuosin eri taloissa.


8. Nykyisin käyt Viialassa kaupassa S-Marketissa tai Toijalassa. Miten tarvikkeet hankittiin aiemmin?
S-Marketin kohdalla oli Osuuskauppa, lähempänä Varrasniemeä oli Haihunkosken Osuuskauppa. Kalaa sai maantieltä, kauppiaat huutelivat hevoskärryiltänsä: Tuoretta Silakkaa! Muitakin kiertokauppiaita oli aika paljon. Maito haettiin taloista ja leivät leivottiin itse. Taloista maito vietiin meijeriin, josta taas palautui voita ja joppia (kuorittua maitoa), jota annettiin vasikoille ja porsaille. Myös keittiössä jopilla oli käyttöä.


9. Nykyisin Munkkiniemestä pääsee autolla moottoritietä lähes Luttusrannan pihaan vajaassa puolessatoista tunnissa. Miten matka taittui 1950-luvulla?
Lähdettiin junalla ja Riihimäen asemalla juna seisoi veden ja polttoaineen oton takia niin kauan, että asemaravintolassa kerkisi syödä hyvin erinomaisia lihapullia tuona aikana. Muutto tapahtui kesäkuun alussa ja tavarat tuotiin pakkilaatikoissa rahtina. Hevoskyydillä kuljettiin Viialan asemalta. Sitten taas palattiin elokuun lopulla Helsinkiin. Perhe oli yhtäjaksoisesti koko kesän maalla, Lauri vietti muutaman viikon kesälomansa siellä ja muun aikaa perhe oli omillansa Luttusrannassa. Viikonloput olivat lyhyitä, kun lauantaikin oli työpäivä ja Lauri tuli klo 5 maissa ja taas palasi sunnuntaina Helsinkiin.


10. Puutarhanhoito on lähellä sydäntäsi. Kerro tästä harrastuksesta ja mistä se sai alkunsa?
Elintarvikkeiden hankinta tuohon aikaan perustui omatoimisuuteen ja itse asiassa vihanneksia ja hedelmiä ei juuri ollut tarjolla, kun kaikki viljelivät itse. Puutarhan perustamisen jälkeen sai tehdä monta vuotta työtä, ennen kuin se tuotti. Parhaina kesinä Luttusrannan mansikkatuottokin oli useampi sata litraa.


11. Mitä muuta harrastat?
Kutominen on aina ollut pikku tytöstä lähtien lähellä sydäntä ja kangaspuutkin ovat mieleiset. Nyplääminen alkoi kiinnostaa Talvisodan aikana evakkona ollessani Orimattilassa, jossa on pitkät nypläysperinteet. Pidin joinakin kesinä nypläyskursseja Luttusrannassa ja oppilaita oli 6-7 kerrallaan. Nypläys levisi alueelle jonkin verran tätäkin kautta. Laurikin piti käsitöistä ja hänkin ehti eläkkeelle päästyään harrastaa Posliinimaalauksen aloitin täytettyäni 80 vuotta..


12. Olet matkustellut aika paljon. Kerro millaista matkustaminen oli silloin kun seuramatkailu oli vasta orastava harrastus.
Ensimmäisen kerran matka kesti hyvin kauan ja kun yöllä tulimme perille, lämmin etelän yö on jäänyt mieleen


13. Mikä matkakohde on jäänyt erityisesti mieleesi.
Maanjäristys Kyproksella oli kauhistuttava kokemus, asuimme 5. kerroksessa ja järistys tuli siestan aikaan aivan yhtäkkisesti ja ihmiset poistuivat ulos jälkijäristyksien ajaksi. Kun sitten viimein uskallettiin palata hotelliin, wc:n seinäkin oli vinottain repeytynyt nurkasta nurkkaan niin, että siinä oli sentin rako.


14. Lauantaina olimme Viialassa Martti Sipilän 100-v muistotilaisuudessa. Kerro tämän viikon ohjelmastasi.
Eilen kiersin korttelin kävellen, tänään olisin mennyt lankakauppaan Korkeavuorenkadulle raitiovaunulla, mutta haastattelija tuli ja lankojen haku jää keskiviikoksi. Torstaina on Munkkiniemen srk:n eläkeläisten kokoontuminen, jossa ohjelmaa ja kahvit (vien sinne perunapuuroa eräälle rouvalle, jolta sain syksyllä omenia). Perjantaina lähden Arlan ja Railin kanssa lounasristeilylle (Tallinnan satamaan, ei maihin). Viikonlopun tapahtumista ei ole sovittu.


15. Mitä antaisit ohjeeksi nykypäivän nuorisolle?
Täytyy muistaa, että mihinkään ei pääse ilman työntekoa, se pitää ihmisen virkeänä, ilmaiseksi ei saa mitään. Kun sitten tekee työtänsä, se pitää tehdä hyvin.


16. Kenelle sukuseuran henkilölle haluat lähettää kysymykset?
Olisi hauska kuula Tampereen ajatuksia ja haluaisin kuulla Arja Aulamo-Kokkolan vastauksia.
Lue lisää...