Vuonna 1991 perustetun Akaan-Sipilän sukuseuran jäsenet ovat peräisin Viialan Varrasniemessä sijaitsevalta Sipilän tilalta. Seurassa on noin 120 jäsentä. Suvun tärkein vuosittainen tapahtuma on kesällä järjestettävä sukukokous.
Kesän 2008 kokouspaikka oli Hämeenlinnan kasarmialueella sijaitseva Kerhoravintola Seiska. Sää oli kesäinen ja iltapäivällä helteinen. Tapaaminen alkoi periteisesti kokouksella, johon osallistui 42 sukuseuran edustajaa. Ilahduttavaa oli viiden nuoren perheenjäsenen läsnäolo. Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki hallituksen pitkäaikaisen jäsenen Maija Härsilän muistoa kunnioittaen. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Keskusteltiin mm. jäsenrekisterin ylläpidosta ja sukuhistorian kerryttämisestä sekä vuoden alkupuolella avatun kotisivuston käytön aktivoinnista.
Sukuseuran hallitus vuonna 2008: Helena Höysniemi, Ismo Isomäki Arja Aulamo-Kokkola, Ilkka Manni, Pirkko Rodriquez, Erkki Sipilä, Risto Sipilä, Outi Stenholm ja Kirsti Taattola. Seuran puheenjohtajana toimii Kirsti Taattola, varapuheenjohtajana Ilkka Manni, sihteerinä Outi Stenholm ja rahastonhoitajana Pirjo Kaukiainen.
Seuraava kokous ehdotettiin pidettäväksi Valkeakoskella asuntomessujen aikaan. Alustavaksi ajankohdaksi ehdotettiin sunnuntaita 9.8.2009. Hallitus valmistelee kokoontumista ja asiasta tiedotetaan hyvissä ajoin.
Kokouksen jälkeen nautittiin lounaspöydän antimista ja vapaasta seurustelusta. Tämän jälkeen oli mahdollisuus tutustua Hämeen linnaan tai Suomen tykistömuseoon. Pääosa kokouksen osanottajista valitsi linnakierroksen, jossa sukuumme kuuluva Aleksis Stenholm toimi erinomaisena oppaana.
Lue lisää...
torstai 19. kesäkuuta 2008
Akaan-Sipilän sukuseuran kokous Hämeenlinnassa 8.6.2008
tiistai 18. maaliskuuta 2008
Sukuseuran Jäsenkirje 1/2008
Hyvät Akaan-Sipilän sukuseuran jäsenet!
Lue sukuseuran jäsenkirje sekä kutsu 8.6. Hämeenlinnassa järjestettävään sukukokoukseen. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä.
Kesän 2007 sukukokous Kylmäkoskella Karllundin kartanossa sateisena elokuun sunnuntaina kokosi 55 suvun jäsentä. Ennen sukukokousta sukuseuran edustajat kunnioittivat edesmenneitä suvun jäseniä Toijalan hautausmaalla laskemalla seppeleen sukuhaudalle.
Kokouksessa erovuoroiset jäsenet Ilkka Manni ja Risto Sipilä valittiin uudelleen. Heikki Sipilän tilalle valittiin Helena Höysniemi. Muut jäsenet jatkavat. Hallituksen jäsenet vuonna 2007 olivat Helena Höysniemi, Maija Härsilä, Ismo Isomäki Arja Aulamo-Kokkola, Ilkka Manni, Erkki Sipilä, Risto Sipilä, Outi Stenholm ja Kirsti Taattola. Seuran puheenjohtajana toimii Kirsti Taattola, varapuheenjohtajana Ilkka Manni, sihteerinä Outi Stenholm ja rahastonhoitajana Pirjo Kaukiainen.
Tänä vuonna kokoonnumme sunnuntaina 8.6.2008 Hämeenlinnaan. Kokous pidetään Kerhoravintola Seiskassa (www.kerhoravintolaseiska.fi), jossa nautimme myös lounaan. Kokouksen jälkeen on mahdollista tutustua Hämeen linnaan (www.nba.fi/fi/hameenlinna) tai Tykistömuseoon (www.tykistomuseo.fi). Pyydän, että ilmoitat kokoukseen ilmoittautumisen yhteydessä myös osallistumisesi kierrokseen linnassa tai Tykistömuseossa.
Sukukokouksen 2008 ohjelma Hämeenlinnassa, Kerhoravintola Seiska, Suomenkasarmi, rakennus 7 (ajo-ohjeet: www.kerhoravintolaseiska.fi)
Sunnuntai 8.6.2008
klo 11.00 Ilmoittautuminen ja tervetuliaisjuoma, Kerhoravintola Seiska
klo 11.30 Sukukokous
klo 12.30 Lounas, noutopöytä
klo 13.30 Sukuseuran hallituksen kokous
klo 14.00 Siirtyminen Hämeen linnaan tai Tykistömuseoon
Sukukokoukseen ja lounaalle osallistumismaksu on 28 €/henkilö (yli 12 -vuotiaat), lapset maksutta. Lisäksi opastettu kierros Hämeen linnassa maksaa 7 €/peruslippu, 5 € eläkeläiset ja 7 – 17 -vuotiaat, alle 7-vuotiaat maksutta tai vaihtoehtoisesti Tykistömuseossa 6 €/aikuinen, 3 € 7 – 17 -vuotiaat, alle 7-vuotiaat maksutta. Maksut suoritetaan paikan päällä ilmoittautu-essa sukukokoukseen.
Pyydän palauttamaan sitovan ilmoittautumislomakkeen 15.5.2008 mennessä sukuseuran sihteerille Outi Stenholm, Eino Leinon katu 7 B 9, 13130 HÄMEENLINNA, sähköposti: outis@aina.net .
Niitä jäseniä, jotka eivät maksaneet Karllundissa vuoden 2007 jäsenmaksua, pyydetään maksamaan vuoden 2007 jäsenmaksu 7 € seuran pankkitilille Nordea 205820-261142, eräpäivä 15.5.2008. Merkitkää kaikkien jäsenten nimet, joita maksu koskee (18 vuotta täyttäneet)!
Tämä kirje on lähetetty sähköpostilla niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa ja muille paperinen kirje. Mikäli haluat paperisen version, lähetä sähköpostilla pyyntö Outi Sten-holmille.
Tutustu sukuseuran uusin internetsivuihin http://akaansipila.blogspot.com. Anna palautetta!
Hyvää kevättä ja kesän alkua kaikille jäsenille toivottaen
Kirsti Taattola, sukuseuran esimies
Lue lisää...
lauantai 15. maaliskuuta 2008
Martti Sipilän syntymästä 100 vuotta
Martti Sipilän syntymän 100-vuotispäivää kunnioitettiin 15.2. Helsingin yliopiston Agroteknologian laitoksella Viikissä sekä 16.2. Viialassa sukuseuran hallituksen kokouksen yhteydessä. Viialassa hallituksen jäsenet sekä sukulaiset laskivat haudalle kukkatervehdyksen. Muistohetkessä Kari Sipilä kertoi sanoin ja kuvin Martin elämästä. Kirsti Taattola esitti yhteenvedon hänen työurastaan. Marja Antila ja Risto Sipilä esittivät Finlandia-hymnin.
Kuvassa vasemmalta Risto Sipilä, Marja Antila, Marja Sipilä, Pirjo Kaukiainen ja Kari Sipilä. Taustalla vasemmalla Helsingin yliopiston tiloissa oleva maalaus professori Martti Sipilästä.
Lue lisää...
tiistai 4. maaliskuuta 2008
Sukulaisia esittelyssä: Gunvor Sipilä
Gunvor Sipilä s. 1911 haastattelu Akaan-Sipilän Sukuseuran blogiin tehty Munkkiniemessä 19.2.2008 haastattelijana Erkki Sipilä
1. Mitä sukuseuran toiminta ja sukukokoukset merkitsevät sinulle?
Sukulaisten tapaaminen on minusta hyvin tärkeätä, kun nykyisin ei enää tavata muuten, niin kokouksissa tavataan joka vuosi.
2. Olet osallistunut kaikkiin sukuseuran kokouksiin ja niiden yhteydessä pidettyihin tapahtumiin. Mikä kokous on jäänyt erityisesti mieleesi?
Lahden kokous oli mielenkiintoinen ja käynti maatalousnäyttelyssä oli mukava lisä ohjelmaan kun saatiin nähdä maatalouden nykyisiä menetelmiä.
3. Lutusrannan huvilaa alettiin rakentaa 1948 ja olet viettänyt sen jälkeen kaikki kesät siellä, nyt on siis tulossa kuudeskymmenes kesä. Milloin kävit ensi kertaa Akaassa ja missä asuitte?
Lauri kävi näyttämässä minua suvulle n v 1935 ja nukuin Sipilän salissa.
4. Millaiset olivat ensivaikutelmasi Hämeessä?
Olin käynyt Arolassa Kylmäkoskella, jossa sisareni Birgit emännöi ja näinollen Häme oli jo tuttua. Kun olen maalta kotoisin, tunsin olot ja siinä mielessä ei uutta ollut.
5. Mikä erosi erityisesti sinulle uusissa oloissa ja kuinka sinut otettiin vastaan?
Otettiin hyvin vastaan, kun taloon oli tuotu kokkikin (Laakson Helmi?), kuitenkin aluksi suhtautuminen oli jonkin verran varovaista, kun olen lähtöisin ruotsinkielisestä suvusta.
6. Keitä edellisten sukupolvien sukulaisia tapasit ja jäikö mieleen erityisiä tapauksia?
Mummu eli vielä silloin ja hän oli hieno ja hyvä ihminen, hyvin kärsivällinen. Keskustelut jäivät vähiksi. Setä- Jussi oli usein talossa ja hän oli kauppamies, jolla oli aina kiire, tuli ja meni. Talossa oli aina sisäpiika, karjakko, mies ja poika, jotka olivat talon ruuissa. Vuorisen Jalmari oli pitkäaikainen työntekijä, joka nai karjakon, Salmen (asuivat nykyisen Varrasniementien risteyksessä).
7. Ennen pidettiin erityisesti merkkipäivinä suuria pitoja, joihin sukulaiset, naapurit ja paikkakuntalaiset kutsuttiin. Oliko näitä myös Sipilässä?
Oli, syntymäpäiviä erityisesti ja suuret lukuset pidettiin ja silloinkin oli oikein ruokapidot. Lukuset pidettiin talvisin vuorovuosin eri taloissa.
8. Nykyisin käyt Viialassa kaupassa S-Marketissa tai Toijalassa. Miten tarvikkeet hankittiin aiemmin?
S-Marketin kohdalla oli Osuuskauppa, lähempänä Varrasniemeä oli Haihunkosken Osuuskauppa. Kalaa sai maantieltä, kauppiaat huutelivat hevoskärryiltänsä: Tuoretta Silakkaa! Muitakin kiertokauppiaita oli aika paljon. Maito haettiin taloista ja leivät leivottiin itse. Taloista maito vietiin meijeriin, josta taas palautui voita ja joppia (kuorittua maitoa), jota annettiin vasikoille ja porsaille. Myös keittiössä jopilla oli käyttöä.
9. Nykyisin Munkkiniemestä pääsee autolla moottoritietä lähes Luttusrannan pihaan vajaassa puolessatoista tunnissa. Miten matka taittui 1950-luvulla?
Lähdettiin junalla ja Riihimäen asemalla juna seisoi veden ja polttoaineen oton takia niin kauan, että asemaravintolassa kerkisi syödä hyvin erinomaisia lihapullia tuona aikana. Muutto tapahtui kesäkuun alussa ja tavarat tuotiin pakkilaatikoissa rahtina. Hevoskyydillä kuljettiin Viialan asemalta. Sitten taas palattiin elokuun lopulla Helsinkiin. Perhe oli yhtäjaksoisesti koko kesän maalla, Lauri vietti muutaman viikon kesälomansa siellä ja muun aikaa perhe oli omillansa Luttusrannassa. Viikonloput olivat lyhyitä, kun lauantaikin oli työpäivä ja Lauri tuli klo 5 maissa ja taas palasi sunnuntaina Helsinkiin.
10. Puutarhanhoito on lähellä sydäntäsi. Kerro tästä harrastuksesta ja mistä se sai alkunsa?
Elintarvikkeiden hankinta tuohon aikaan perustui omatoimisuuteen ja itse asiassa vihanneksia ja hedelmiä ei juuri ollut tarjolla, kun kaikki viljelivät itse. Puutarhan perustamisen jälkeen sai tehdä monta vuotta työtä, ennen kuin se tuotti. Parhaina kesinä Luttusrannan mansikkatuottokin oli useampi sata litraa.
11. Mitä muuta harrastat?
Kutominen on aina ollut pikku tytöstä lähtien lähellä sydäntä ja kangaspuutkin ovat mieleiset. Nyplääminen alkoi kiinnostaa Talvisodan aikana evakkona ollessani Orimattilassa, jossa on pitkät nypläysperinteet. Pidin joinakin kesinä nypläyskursseja Luttusrannassa ja oppilaita oli 6-7 kerrallaan. Nypläys levisi alueelle jonkin verran tätäkin kautta. Laurikin piti käsitöistä ja hänkin ehti eläkkeelle päästyään harrastaa Posliinimaalauksen aloitin täytettyäni 80 vuotta..
12. Olet matkustellut aika paljon. Kerro millaista matkustaminen oli silloin kun seuramatkailu oli vasta orastava harrastus.
Ensimmäisen kerran matka kesti hyvin kauan ja kun yöllä tulimme perille, lämmin etelän yö on jäänyt mieleen
13. Mikä matkakohde on jäänyt erityisesti mieleesi.
Maanjäristys Kyproksella oli kauhistuttava kokemus, asuimme 5. kerroksessa ja järistys tuli siestan aikaan aivan yhtäkkisesti ja ihmiset poistuivat ulos jälkijäristyksien ajaksi. Kun sitten viimein uskallettiin palata hotelliin, wc:n seinäkin oli vinottain repeytynyt nurkasta nurkkaan niin, että siinä oli sentin rako.
14. Lauantaina olimme Viialassa Martti Sipilän 100-v muistotilaisuudessa. Kerro tämän viikon ohjelmastasi.
Eilen kiersin korttelin kävellen, tänään olisin mennyt lankakauppaan Korkeavuorenkadulle raitiovaunulla, mutta haastattelija tuli ja lankojen haku jää keskiviikoksi. Torstaina on Munkkiniemen srk:n eläkeläisten kokoontuminen, jossa ohjelmaa ja kahvit (vien sinne perunapuuroa eräälle rouvalle, jolta sain syksyllä omenia). Perjantaina lähden Arlan ja Railin kanssa lounasristeilylle (Tallinnan satamaan, ei maihin). Viikonlopun tapahtumista ei ole sovittu.
15. Mitä antaisit ohjeeksi nykypäivän nuorisolle?
Täytyy muistaa, että mihinkään ei pääse ilman työntekoa, se pitää ihmisen virkeänä, ilmaiseksi ei saa mitään. Kun sitten tekee työtänsä, se pitää tehdä hyvin.
16. Kenelle sukuseuran henkilölle haluat lähettää kysymykset?
Olisi hauska kuula Tampereen ajatuksia ja haluaisin kuulla Arja Aulamo-Kokkolan vastauksia.
Lue lisää...
lauantai 16. helmikuuta 2008
Professori Martti Sipilän (15.2.1908 -11.3.1991) syntymästä 100 vuotta
"Parempiin tuloksiin vähemmällä työllä ja vaivalla" oli Martti Sipilän tunnuslause. Nykyajan termejä käyttäen hän oli maa-, metsä- ja kotitalousalan työhyvinvoinnin uranuurtaja.
Martti Sipilä syntyi Akaan Varrasniemen kylän Sipilän talossa kahdeksanlapsisen perheen kuopuksena. Opinnot alkoivat kiertokoulussa, jatkuivat sitten kansakoulussa ja yhteiskoulussa Toijalassa. Martti Sipilä suoritti ylioppilastutkinnon 1928. RUK:n 15 kurssiin jälkeen nuori vänrikki aloitti opinnot Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui agronomiksi sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi neljässä vuodessa. Laudaturtyö käsitteli viljanpuinnin työmenekkiä ja kustannuksia. Sipilä toimi työuransa aluksi vuoden verran Tervakoski Oy:n tilanhoitajana Tervakoskella. Vuonna 1935 hän siirtyi Jokioisiin Työtehoseuran kahden henkilön työntutkimustoimistoon.
Martti Sipilä solmi heti uransa alussa kansainvälisiä yhteyksiä Baltiaan, Puolaan ja Saksaan. Väitöskirjaidea syntyi Saksan vierailulla Potsdamissa professori W. Riesin kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena. Aineiston keruu 60 perheviljelmän työnmenekistä alkoi vuonna 1937. Sota keskeytti tutkimustyön. Talvisodan alussa Sipilä palveli tykistöpatteristossa, mutta hänet siirrettiin miltei välittömästi päämajan kuljetusvälineosastolle. Hän oli toiminut puolustusvoimien hevosvarustelautakunnan tutkijana ja sihteerinä. Työtehoseurassa oli kehitetty hevosajoneuvoja ja tätä tietotaitoa tarvittiin kipeästi rintamalla. Vuonna 1942 hänet ylennettiin kapteeniksi. Asemasodan aikana Sipilällä oli tilaisuus täydentää väitöskirja-aineistoaan. Hän teki uudelleen opintomatkan Saksaan. Hän osallistui myös Saksan rationalisointilaitoksen VDI:n järjestämille rationalisointikursseille. Liittoutuneiden pommitukset toivat lisäväriä tähän matkaan.
Väitöskirja Maatalouden työajan käyttö ja työntutkimus hyväksyttiin viisi tuntia kestäneessä väitöstilaisuudessa vuonna 1947. Vastaväittäjänä toimi professori Rurik Pihkala. Kirja, 658 sivua liitteineen, oli pitkään paksuin Helsingin Yliopistossa hyväksytty väitöskirja. Malminkartanon kodissa järjestettiin ikimuistoinen karonkka. Sipilälle esitettiin päätoimista työtieteiden opettajan virkaa yliopistolta. Hän halusi kuitenkin jatkaa Työtehoseurassa ja yliopiston työtieteiden opetus järjestyi osa-aikaisena tuntiopetuksena, myöhemmin dosentuurina. Lisäksi hän toimi vuosina 1942-1951 yliopiston koetilan osa-aikaisena tilanhoitajana Malminkartanossa. Käytännön kokemusta karttui myös kotitilalla, jonka hän vuokrasi muutamaksi vuodeksi Hannes-veljensä kuoltua vuonna 1949.
Martti Sipilä toimi Työtehoseuran toimitusjohtajana neljä vuosikymmentä. Sipilä kehitti Työtehoseuran pienestä työntutkimustoimistosta 130 henkilön maa-, metsä- ja kotitalouden tutkimus- ja koulutuslaitokseksi. Metsäosasto perustettiin vuonna 1942 ja kotitalousosasto vuonna 1943. Kansainväliset yhteyksiä hän solmi uudelleen rauhan tultua. Hän sai apurahan kolmen kuukauden USA:n matkaa varten vuonna 1955. Kongressimatkoja hän teki vuosittain lähinnä Eurooppaan, kerran jopa Intiaan. Hän vaikutti laitossiivouksen ammatillisen koulutuksen käynnistämiseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Hän toimi aktiivisesti eläkkeelle jäämiseensä saakka kansainvälissä järjestöissä: ISO, CIOSTA, CIGR ja NJF. Hän perusti CIGR:n (nykyisin AgEng) Suomen osaston vuonna 1971. Hänen johdollaan järjestettiin useita kansainvälisiä kongresseja. Sipilä oli perustamassa Suomen Standardisoimisliittoa ja toimi sen johtoelimissä 30 vuoden ajan. Työtehovaltuuskunta, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Maatalouden Taloudellinen Tutkimuslaitos, Maatalouskoneiden tutkimuslaitos (nykyisin molemmat MTT:ssä), Maatalousseurojen Keskusliitto, maa- ja metsätalousministeriön rakennusalan neuvottelukunta, lukuisat työryhmät ja tutkimusten valvojakunnat vaativat suurta työpanosta. Hän oli myötävaikuttamassa myös Viialan kirkon rakentamiseen ja yhteiskoulun perustamiseen Viialaan. Laskelmiensa mukaan kiireisimpänä aikana hänellä oli jäsenyyksiä 38 erilaisessa järjestössä tai työryhmässä. Merkittävien ansioiden perusteella hän sai useita korkeita kunniamerkkejä sekä professorin arvon vuonna 1968.
Työtehoseura järjesti kuudesti mittavat valtakunnalliset Työtehon suurnäyttelyt vuosina 1948 -1975. Ensimmäisissä näyttelyissä kävivät mm. presidentit J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen. Lisäksi kolmisenkymmentä alueellista näyttelyä veivät työtehotietoa käytäntöön. Vuonna 1965 Työtehoseura järjesti 40 paikkakunnalla kiertäneen työ- ja vapaa-ajan näyttelyn. Seura alkoi julkaista omaa lehteä Työtehotietoa vuonna 1946 (myöhemmin TEHO). Tutkimusraporttien ohessa julkaistiin lyhyehköjä tiedotteita. Tavoitteena oli maaseudun hyvinvoinnin edistäminen sekä työssä että vapaa-aikana. Sipilä kirjoitti lukuisia artikkeleja sekä yksin tai yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa useita kirjoja, mm. Maamiehen taitokirjan sekä piti paljon esitelmiä kotimaassa ja ulkomailla.
Työtehoseuran toiminta ja kehittäminen vaati jatkuvaa lobbausta. Martti Sipilällä oli hyvät kanavat ministeriöihin ja teollisuuteen. Työpäivät olivat pitkiä. Hän piti harvoin viikkoa pitempään lomaa kerralla. Hän oli hyvin energinen ja innovatiivinen. Hänellä oli hyvä ja motivoitunut henkilökunta tukenaan.
Koulu- ja opiskeluaikanaan Martti Sipilä harrasti urheilua. Ennätys oli 100 metrin juoksussa 11,5. Viialasta hän pyöräili lähikunnissa järjestettyihin kilpailuihin, juoksi osuutensa ja pyöräili takaisin usein mukanaan palkintolusikka. Osakunta-aikana hän pelasi menestyksellisesti pesäpalloa. Liikuntaharrastus jatkui koko elämän ajan, vaikka työpäivät olivat pitkiä. Tahko Pihkala oli perheystävä ja Martti Sipilä pyrki noudattamaan Tahkon oppeja. Viikonloppuisin koko perhe lenkkeili ja hiihti, mihin asuminen esikaupunkialueella antoi siihen aikaan hyvät mahdollisuudet.
Opiskeluaikana Sipilä oli aktiivinen Hämäläisosakunnan jäsen sekä kuului Akateemiseen Karjala-Seuraan ja myöhemmin Kärki-seuraan. Hän oli maalaisliiton/keskustapuolueen jäsen ja pyrki kahdesti eduskuntaan. Taisi olla työtehon etu, että häntä ei valittu kansanedustajaksi.
Eläkkeelle jäätyään Martti Sipilä jatkoi yhteiskunnallista toimintaansa useissa järjestöissä ja eläkeläisyhteisöissä. Hän järjesti mm. Viialassa kansankoulun aloittaneiden 50-vuotistapaamisen, RUK:n kurssitapaamisen ja Malminkartanon entisten harjoittelijoiden tapaamisen. Hän osallistui myös usein seurakunnan tilaisuuksiin, kun vanha Malminkartanon koti oli muutettu paikalliseksi kirkoksi. Hän luki paljon sanomalehtiä ja kirjoja sekä jatkoi kirjallisia harrastuksia. Yhteydet ystäviin sekä kotimaassa että ulkomaille säilyivät.
Martti Sipilä vietti Kerttu-puolison kanssa paljon aikaa rakkaassa kesäpaikassa Soukossa, Viialassa Jumusjärven rannalla. Lapset ja lapsenlapset olivat aina tervetulleita käymään sekä Viialaan että kotiin Vantaan Martinkalliolle. Tällöin Vaari kertoi tarinoita lapsuutensa paimenkokemuksista ja elämästään Akaan Viialassa, pääkaupunkiseudulla sekä lukuisista matkoistaan eri puolilla maailmaa. Sananparret ja talonpoikainen kansanperinne olivat hänelle tärkeitä.
Martti Sipilä oli kiinnostunut vuosisatoja Viialassa asuneesta suvustaan ja suunnitteli sukuseuran perustamista. Hän saikin viimeisinä elinpäivinään pojaltaan Ristolta lupauksen seuran perustamisesta, joka toteutui Martin kuolinvuonna 1991. Akaan-Sipilän sukuseuran hallitus ja lähisukulaisia kokoontui Viialaan muistohetkeen kunnioittamaan Martti Sipilän 100-vuotissyntymäpäivää ja elämäntyötä.
Kirjoittanut Kirsti Taattola, MMM, Martti Sipilän tytär
Artikkeli on julkaistu Akaan seutu -lehdessä Nro 13 15.2.2008 Etusivu ja sivu 14.
Lue lisää...
torstai 14. helmikuuta 2008
Sukulaisia esittelyssä: Ilkka Matti Dominicus Mannin tervehdys
Esittele itsesi
Olen äidin puolelta Akaan Sipilän sukua ja siinä Tammelan sukuhaaraa. Urjalasta Akaan pappilaan tilanhoitajaksi muuttanut Johan Axelsson kävi ajallansa kosiomatkalla Varrasniemen tilalla, onnistui asiassaan ja vihittiin talon tyttären Matilda Mariana Heikintyttären kanssa 11.9. 1881. He muuttivat seuraavana vuonna Tammelan Torron kylään ja ryhtyivät sotilasvirkatalon vuokraajiksi, sittemmin omistajiksi. Sukunimeksi he ottivat talon mukaan Marttila. Heille syntyi neljä lasta, joista tytär Josefina, s.1888, on äitini äiti. Varrasniemen tytär Matilda on siis äitini isoäiti.
Josefina avioitui Kuusjoen Kanungin kylään Ylivesän talon isännän August Kiven kanssa. Etäisen kosinnan mahdollisti puhemies. Taloon syntyi neljä lasta, jotka kaikki olivat tyttäriä, vanhin heistä äitini Helvi. Hänestä tuli Kiikalan kirkonkylässä sijaitsevan Litsin tilan emäntä, mentyään naimisiin Somerolta kotoisin olevan Reino Heimo Dominicus Mannin kanssa aivan talvisodan alla. Heille syntyi neljä lasta, Marjo, Ilkka, Riitta ja Paula.
Omaan perheeseeni kuuluvat vaimo Kaija sekä tyttäret Essi ja Kati. Kotini on Espoon Laajalahdessa ja tyttäreni asuvat täällä lähialueilla.
Kovin naisvoittoiselta siis näyttää matkani sukukartalla Akaalta Tammelan, Kuusjoen ja Kiikalan kautta tänne Espooseen.
Mitä viikkoosi kuuluu?
Olen nyt 66-vuotias. Runsas kolme vuotta sitten tapahtui kohdallani suuri muutos, kun jäin eläkkeelle Suomen ympäristökeskuksesta. Olin sitä ennen työskennellyt yhtämittaisesti 37 vuotta vesi- ja ympäristötekniikan alaa koskevissa tehtävissä eri virastoissa. Olin koko tuon ajan osallistunut vapaa-aikoina aktiivisesti myös kotitilan viljelyyn. Kun nyt pari vuotta sitten nykysuuntausta noudattaen annoimme sisareni Riitan kanssa pellot vuokralle, niin muutos elämänmuodossa on ollut todella suuri. Sitä olen lieventänyt mm. lisäämällä aktiviteetteja metsänkorjuun ja –hoidon alalla. Lämpimät ja märät kelit ovat toki haitanneet näitä töitä. Matka täältä Laajalahdesta Litsin tilalle on vain 90 km ja ajassa 1 tunti, joten Litsin käyttö kaikinpuoliseen askarteluun ja työhön sekä vapaa-ajanviettoon on ollut hyvin mahdollista.
Vaimoni Kaija on myös eläkkeellä ja hänellä on riittänyt tehtävää Essin lasten hoidossa ja meikäläisen passaamisessa. Ajankuluumme kuluu vuosittain tyypillisesti pari viikon ulkomaanmatkaa ja pari Lapinreissua.
Jokin sukuun liittyvä juttu/muisto
Joskus v. 1992 tienoilla Mimma oli käymässä meillä. Sipilöitä on paljon Suomessa. Tuli kuitenkin mieleeni kysyä , että onko hänen sukunsa Akaalta päin. Olin nimittäin joskus saanut äidiltäni Lauri Sipilän lähetelapulla varustetun valtionarkiston selvityksen vuodelta 1933 koskien Borgmestarin eli Sipilän talon isäntiä ja emäntiä. Sen oli Lauri antanut isoäidilleni Kuusjoella kylässä käydessään. Heikki selvitti vielä kirkkoherranvirastoista Matildan vaiheita ja niin tuli Tammelan sukuhaara mukaan sukuseuramme toimintaan.
Hieman yllättävää oli sekin, kun viime sukukokouksen alkuesittelyjen pohjalta selvitimme, että Wikstedtin avioparista sekä Raili että Börje ovat minulle sukua. Raili on minun äitini sukutaustassa ja Börje minun isäni sukutaustassa. Kuulumme Börjen kanssa Lietzen-sukuun, joka on lähtöisin Ruotsista.
Miten pidät yhteyttä sukulaisiin?
Osallistun sukuseuran hallituksen työskentelyyn ja vuosittaisiin sukukokouksiin.
Pyrimme Kaijan kanssa käymään kerran kesässä Tammelassa Torrolla Marttilan talon isäntää Heikki Yrjölää tervehtimässä. Samoin Tammelan kirkolla äidin sukupolvea olevaa pirteää pariskuntaa Kaisa ja Verneri Haavistoa tapaamassa. Salossa käydessämme pyrimme käymään tervehdyksellä äidin siskon Eila Laaksosen luona. Meillä serkuilla sekä isäni että äitini puolelta on viime vuosina ollut tapana pitää 50- ja 60-vuotispäiviä. Monet ovat ajoittaneet kutsunsa kesään!
Kenen sukulaisen haluaisin vastaavan kysymyksiin seuraavaksi?
Toinen serkkuni Marja Anneli Pekkonen (ks. sukutaulu 6320) toivottavasti vastaa kysymyksiin. Marja on käynyt usein sukukokouksissamme. Lisäksi isä taisi olla peräti satulaseppä. Tuosta ammatista ja elämästä sen ympärillä olisi varmaan vieläkin mielenkiintoista jotain lukea tai kuulla.
Sukulaisia esittelyssä: Jarkko Sipilä
Esittele itsesi
Jarkko Sipilä - MTV3:n uutiset, Takamäki-dekkarit ja perhe. Tuossa on oikeastaan se kolmio, jossa elämäni liikkuu. Ei suinkaan tärkeysjärjestyksessä, mutta ehkä siinä jossa muut kuin lähisukulaiset tunnistavat. Olen 43-vuotias ja koulutuksena Sanomien toimittajakoulu.
Olen työskennellyt rikostoimittajana Helsingin Sanomissa 1990-96 ja MTV3:n uutisissa vuodesta 96 alkaen. Ikävä kyllä huonoja uutisia on raportoivaksi riittänyt. Isoimpia sellaisia ovat esimerkiksi olleet Helsingin poliisimurhat, Konginkankaan bussionnettomuus ja Jokelan kouluammuskelu.
Rikosuutisoinnin ohella olen kirjoittanut kahdeksan romaania ja yhden novellikokoelman sekä pari tv-sarjaa ja useita radiokuunnelmia. Seitsemän romaaneista ovat kertoneet rikoskomisario Kari Takamäen tutkimuksista. Seuraava Takamäki kirja ilmestyy kesällä 2008.
Perheeseeni kuuluvat vaimo Heidi ja lapset Annika, Erika ja Tommi. Lapset ovat 10-14-vuotiaita. Asumme Espoossa. Isäni on Kari Sipilä ja äitini Marja Sipilä. Kari on Martti Sipilän poika.
Mitä viikkoosi kuuluu?
Rikostoimittajan ja kirjailijan työn sijaan arkea dominoi tietysti perhe. Ja siinä sitten kiirettä pitääkin. Lapset tykkäävät harrastaa ja - mikäs siinä - se on hyvää vastapainoa välillä varsin synkälle työlle. 10-vuotias Tommi pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa espoolaisissa joukkueissa ja olen mukana molempien ryhmien valmennustoiminnassa. Tytöt uivat, tanssivat ja kuvaamataiteilevat.
Itse pelaan koripalloa kerran viikossa ja tietysti liikuntaa tulee kun on jäällä tai futiskentällä koutsaamassa.
Kerro joku sinulle tärkeä sukuun liittyvä muisto
Erilaisia muistoja on paljon ja varmaankin mieluisimpana nousee se ilmapiiri, joka Vantaan Martinkalliossa oli. Sinne oli aina mukava mennä. Isoisä Martti ja isoäiti Kerttu olivat aina iloisia.
Yksi erikoinen muisto Viialan Soukosta on jäänyt erityisesti mieleen. Vuosiluvusta en ole varma - joskin se ehkä olisi mahdollista tarkistaa valokuvista tai muiden tiedoista. Joka tapauksessa olin ehkä noin 11-12 v, joten kyse lienee varmaan noin vuosista 75-76, mutta sillä ei itse asiassa ole merkitystä. Kyse oli kuitenkin kesälomasta.
En ollut kovinkaan usein Soukossa, mutta tuolloin olin siellä muutaman päivän isoäidin hoivissa. Jotenkin on jäänyt tilanne mieleen, että olimme siinä huvilan pihalla ja pahoittelin isoäidille, että en ole ehtinyt kammata silloin melko pitkää tukkaani muutamaan päivään. Muistan jostain aivan kumman syystä kuinka Kerttu-isoäiti pörrötti tukkaani ja sanoi, että ei sitä tarvitse aina kammatakaan. Kyllä ehdit sitä tehdä tarpeeksi, hän sanoi ja oli aivan oikeassa.
Jotenkin se on vain painunut mieleen.
Mihin saakka sukutuntemuksesi ulottuu?
Sukutuntemus ylettyy periaatteessa aika pitkälle - ainakin sukulaiskarttojen perusteella. Käytännön tasolla tilanne on kuitenkin kohtuullisen heikko. Tässä suhteessa voisi olla hyvinkin parantamisen varaa. Ehkä olisi paikallaan serkkutapaamisen järjestäminen?
Se pitää kyllä todeta, että tv-työn takia on tullut tavattua aika monta kaukaisempaa sukulaista, mutta näissä tilanteissä useimmiten tilanne se, että se kaukaisempi sukulainen tietää minut. Mukavia ja erityisesti yllättäviä tapahtumia kuitenkin!
Kenen sukulaisen haluaisit vastaavan kysymyksiin seuraavaksi?
Hyvä kysymys. Heitetään pallo seuraavaksi Vantaan poliisissa työskentelevälle serkulle eli Juha Sipilälle. Muutaman kerran ollaan työjutuissa tavattu.
Jara Lue lisää...
